Pääsiäinen kylässä

Pääsiäinen on ollut tänä viikonloppuna kylässä luonamme ja me olemme viettäneet pääsiäistä kyläilemällä kotonani etelä-Suomessa. On syöty hyvin, rentouduttu, seurusteltu ja hiljennytty. Pääsiäinen jatkuu edelleen, mutta meidän kolmikko huristelee jo kotia kohten, joten mikäs sen mukavampaa kun automatkan ratoksi kirjoitella blogia.
182, hempeäksi itse maalatut koristemunat
Vaikka pääsiäisenä ollaan pääasiassa rauhoituttu, oli sisustaminenkin hieman mielessä. Lankalauantaina ehdittiin  piipahtaa ikealla (jota Oulussa ei ole) ja sieltä tarttui taasen kaikkea pientä kivaa mukaan. Tänä sunnuntaina ajattelin kuitenkin esitellä vanhempieni eläkepäivien kodin pääsiäistunnelmaa ja tyyliä muutenkin. Äitini on aina ollut esteetikko ja romanttinen sisustaja, jolla on mielestäni silmää.
183, kiva vaaleanpunainen ikean porotyyny tuo hieman leikkisyyttä sisustukseen

184, Valkoiset ruusut ovat varma tunnelmanluoja.
 Leikkokukkia löytyy vanhemmiltani oikeastaan aina.
   
Tyylini poikkeaa äitini klassisesta tyylistä, mutta perusperiaatteet sisustuksessa ovat samat. On paljon vaaleaa, herkkää vaalenpunaista sekä erilaisia koriste-esineitä ja asetelmia löytyy myös runsaasti. Päivä päivältä alan tykästyä vanhempieni kodin levolliseen tunnelmaan entistä enemmän. Heidän asuntonsa on siis aika lailla äidin kädenjäleä (isä hoitanut käytännön työt tietysti ;). Sanotaankin että tytär alkaa muistuttaa äitiään vanhempana enemmän ja enemmän. En tiedä onko kyse siitä, vai muuten vain maun aikuistumisesta.

185, Huonekalut ovat pääasiassa valkoisia ja hieman romanttisia.
Pääsiäistunnelmaa lapsuudenkodissani on aina vaalittu mm.
 rairuohon, narsissien, erilasten tipu- ja kanakoristeiden
 sekä koristemunien kautta.
 Pentikin majakka -valaisin on tuore hankinta.
186, Hopeinen himmeli yhdistää kodin toisaalta perinteisen
 ja toisaalta modernin tyylin (pentik). 
Muistan kuinka lapsuudessa sisarusteni kanssa vastustimme kuorossa äitimme innostusta vaaleaan sisustukseen. Esimerkiksi jossakin vaiheessa hirsipinnalla oleva mökkimme maalattiin tummasta valkoiseksi. Se tuntui silloin todella pahalta eikä yhtään ”mökkimäiseltä”. Nykyään tekisin ihan saman omalle mökilleni. Toisaalta ymmärrän lapsuuden ajatuksiani myös varhaiskasvatuksen opintojen kautta. Lapsi kiintyy helposti johonkin vanhaan, ja muutos (esimerkiksi mökin seinien väri) tutusta voi tuntua turvattomalta.
 Vanhempana sisustus ja muokkailu alkoi toki itseäkin kiinnostaa ja nyt kotimme on jatkuvasti muuttuva tila. Toivotaan, että lapsellemme ei jää traumoja; asukkaat sentään pysyvät samana ;).


187, Tumma lipasto tuo kontrastia valkoisten huonekalujen rinnalle.
 (Pentikiltä, ei lienee epäselvää, mikä on äitini lempikauppa 😉

188, Hauska kello on tämän talven hankinta ulkomailta.
Huomaa ajanhenkisyys; sininen väri, pyöreä muoto ja juuttinaru!
Vanhempieni kodissa sisustetaan myös ahkerasti, mutta kuitenkin pysyvämmin kuin meillä, joten he panostavat kestävyyteen ja laadukkuuteen. Käytännöllisyys ei silti missään nimessä mene
visuaalisuuden edelle, ja esimerkiksi valkoiset nojatuolit verhotaan lastenlasten kyläillessä. Meidän perheessä ei olla ikinä palvottu merkkejä niin sisustuksessa, autoissa kuin vaatteissakaan. Kuitenkin kun kyselin tarkemmin äidiltä huonekalujen alkuperiä, osottautui, että löytyyhän sieltä ”merkkituotteitakin”. Alkuperää ei vaan ole missään vaiheessa korostettu. Tuote ostetaan, jos se miellyttää omaa silmää, merkkejä katsomatta tai tarkemmin ajattelematta.

189, O. Toikan lasilinnut olivat lapsuudessa ”ihan järkyttäviä”.
 Kelpasivat ainoastaan rauhallisiin leikkeihin.
 Nyt tuollaiselle löytyisi kyllä paikka kirjahyllyltämme ;).
Vanhempani muuttivat tähän kaupunkiasuntoonsa noin vuosi sitten. Talo on aika uusi, joten pinnoille ei tehty oikeastaan juuri mitään. Kun keittiön tasot ja välitilamateriaalit ovat ”peruspintoja”, ilmettä niihin saa somisteilla. Asunnossa oikeastaan kaikki ruoat, jotka voivat olla esillä, on aseteltu purkkeihin ja koreihin. Miksi piilottakaan ruoan laitossa käytettäviä raaka-aineita kaappiin (190,191).
190

191

192, Kylpyhuoneeseen eloa tuovat myöskin muoviset viherkasvit (ikealta).
Purkkeja ja purnukoita voi asetella esille esimerkiksi puiselle jakkarelle narukoriin (luhta). Jos kaikki tarve-esineet olisi piilotettu ovellisiin kaappeihin, pelkkä laattapinta näyttäisi hieman kylmältä ja tylsältä.
Vanhmpien sisustuksesta voi myös päätellä, että työpöydälle on eläkkeelläkin tarvetta. Äiti taitaa lukea ja kirjoitella erilasia artikkeleita ja esitelmiä, isä on taasen mukana politiikassa, joten kummallakin on oma ”työpiste”.

193, Työpiste 1 pääsiäiskoristeineen.
 Tämän pentikin jakkaran, joka yhdistää puuta ja mustaa metallia ottaisin OIKEIN mielelläni meillekin :).

194, Työpiste 2.
 ”Kuppituoli” puisilla jaloilla on vasta hankittu kodin1:stä.
Leikkokukkien ohella kodista löytyy viherkasveja runsaasti eri muodoissa. Kesällä vanhempieni terassi on aivan ihana satumainen puutarha, jota he hoitavat yhdessä. Viherpeukolan piirrettä ei tyttärelle ole peritynyt. Viime kesänä meillä vieraili ensin äiti, jonka toimesta hankittiin ulos ruukkuja ja erilaisia kukkia. Seuraavalla viikolla taasen isä, joka huolehti meille katuharjan, jotta roskia voi lakaista etuterassilta pois (taloyhtiöllä sellainen jo oli, mutta piti saada oma) sekä ison tuijan oven pieleen rukkuun. Viherinnostunut on toki nostanut päätään minullakin, ja eläkkeellä sitten lienee aikaa todelliseen puutarhailuun.
195, Ulkokukat rajoittuvat maaliskuussa narsisseihin ja kanerviin.
Mukavaa pääsiäisen jatkoa!
Mainokset

2 thoughts on “Pääsiäinen kylässä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s