Keittiön uusi ilme

Kuten olen jo aiemmin maininnut, keittiömme kaapit ovat sijoitettuna L:n mallisesti. Yläkaapit ja alakaapit ovat perusvalkoisia. Muuttaessa vaihdoimme pähkinäisen tason ja kromiset kahvat myös valkoisiksi. Keittiön välitila tehtiin tutulla (jo muuuutaman kertaan blogissani mainitulla :D) kolibri sand -koristepinnoitteella. Kolibri kiinnitettin laatan päälle. Välitila hiottiin rälläkällä, jossa oli kivipinnan hiontaan tarkoitettu pää, rikki. Karhealle laatalle asennettin matkätilatasoite ja sen päälle lopullinen pinnoite. Ihan pikkujttu tuo ei ollut ja miehellä kului yllätävän kauan (ehkä ajallisesti aikaa vievin projekti remontissa lattianasennukset yms. huomioiden) puuhastelussa. Kuitenkin laattojen irroittaminen olisi ollut vielä haasteellisempi projekti, joten päädyimme asentamaan pinnoitteen niiden päälle. Olen ollut välitilaan kovin tyytyväinen ja vieraatkin ovat aina sen kehuneet ja huomanneet. Pinnoite on pysynyt ongelmitta myös lieden takana olevalla seinällä, joka höyrystyy usein. Välitila on ollut myös käytännöllinen. Eläväisessä pinnassa eivät ihan pikkujäljet näy ja sitä on helppo paikkailla tarvittaessa vaikka sormin kolibrilla. Puhtaanapitoon on riittänyt tavallinen luutu ja yleispuhdistusaine. Joskus olen käyttänyt roiskeisiin myös keittiö- tai taikasientä ja hyvin on lähtenyt. En halunnut välitilaan lasia, sillä se olisi peittänyt halutun rouhean vaikutelman.

267

Muutosta lähtien olen miettinyt myös keittiönkaappien ylhäällä olevan seinän pinnoittamista välitilan kanssa samalla sävyllä.  Jos välitila on pinnoitettu eri materiaalilla kuin kaappien yläpuolella oleva seinä, voi välitila näyttää helposti erilliseltä suikaleelta. Ja kun koko seinä on pinnoitettu rouheasti, vie se huomion ”perustylsistä” kaapeista eläväisempään seinään. Alkuun en kuitenkaan uskaltanut pinnoittaa kyseistä seinää, sillä pelkäsin avaruuden ja valoisuuden häviämistä. Taannoisesta saunan seinän tekemisestä jäi  roimasti yli oikean sävyistä kolibri sandia ja valkoiset seinät kyllästyttävät, joten päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Mieheni oli myös sitä mieltä, että seinästä tulisi ehdottoman hieno jos yläösakin olisi harmaa.  Aluksi arvoimme, että päällystämmekö pelkän liesituulettimen kotelon betonimaiseksi koko seinän sijasta. Lopulta päädyttiin päällystämään sekä seinä, että liesituulettimen kotelo. Avaruus ei kärsinyt lopputuloksesta. Toki valoisuus hieman väheni, mutta se ei haittaa lainkaan, sillä uusi pinnoite toi mukavaa rytmiä tilaan (ja alkaahan kokovalkoinen olla jo aika nähty).

268, ennen (eihän kukaan huomaa tiskejä altaassa :D)

Kolibri sand on oikein mukava materiaali työstää, sen kanssa ei tarvitse olla äärimmäisen pedantti, vaan ainetta voi sukia suurpiirteisesti. Itse olen huomannut, että saan pinnan halutun näköiseksi levittämällä ensin pinnoitteen pensselillä ja tasoittamalla kerroksen kumisella lastalla. Toisen kerroksen levitin tähän välitilaan ihan pelkällä kädellä (levittyi helposti joka paikkaan) ja tasoitin sen ohuella lastalla (lopputuloksessa siis 2 kerrosta kokonaisuudessaan). Pitkästä aikaa työskennellessä tuli kunnon flow päälle, eikä nälkää tai vessahataa tuntenut puuhatessa. Minulle ärsyttävimpiä hommia ovat aina suojaukset. Mutta mitä enemmän olen pieniä remppajuttuja tehnyt, sitä varmemmin olen alkanut suojaamaan. Kokemus on osoittanut että jälkikäteen on aina vaikeampi poistaa esimerkiksi lattialle tippunutta maalia. 😛  Kolibri sandia voi työstää ja levittää monella eri tekniikalla, halutusta lopputuloksesta riippuen. Itse halusin betonimaisen hieman eläväisen pinnan, mutta struktuuria (eli käytännössä lastan ”reunovetoja”) ei saa olla liikaa, jotta puhdistus onnistuu.

269, jälkeen

270, jälkeen

Yläseinän pinnoitus toi kyllä keittiöön haluttua ilmettä ja olen tyytyväinen. Tästä projektista heräsi ajatus, että mitä jos sivuseinänkin pinnoittaisi harmaaksi (näkyy kuvassa 270; avohyllykön yläpuolella). Sivuseinän päällystäminen kolibrilla lisäisi keittiönkaappien keveyden tunnetta ja yhtenäisäisi seinätilaa entisestään. Saas nähdä iskeekö inspis… Välitilaan hankimme loisteputkien tilalle led-valaisimet ja ne pitäisi kiinnittää, mutta toisaalta  kesällä riittää luonnonvaloakin (näin ainakin kiireinen mies selitti minulle ;)).

271, näyttävä puksipuu siirtyy tuulisuuden laantuessa keittiöstä  takaterassille

Sisustelut saavat hetkeksi jäädä, sillä me suuntaamme huomenna muutaman päivän lomareissulle.
Veikeää vapun aikaa jokaiselle!

Meidän perheen kevätkesäkengät

Muutama vuosi sitten asuessani Helsingissä jossain vaiheessa lähes kaikille alkoi ilmetyä kirkkaita lenkkareita katukuvaan. Muistan kuinka silloin ajattelin: ”minulla lenkkikengät jäävät lenkkipolulle”. Kuitenkin pikkuhiljaa mieli muuttui ja taisin aloitella lenkkarikauteni leopardikuviosilla (hieman naisemmelisilla:) tossuilla. Helsingin katukuvaa ei tule enää tuossa mielessä tarkasteltua, mutta veikkaanpa että siellä on viime kesänä yleistyneet adidaksen all star:sit (jollaisia en ainakaan VIELÄ ole valmis hankkimaan) kevyiden lenkkareiden rinnalle.Oli muotia tai ei, mutta keväällä 2016 tämä rouva pukee lähes joka paikkaan adidaksen supercloud -lenkkarit (ja jalat kiittää). Adidaksien rinnalle löysin taannoin minulle ja miehelle kivat ”kauppakengät” lähi-Cittarista.

261

Nämä taitavat olla vähän halppisversiot nike free tyylisistä -malleista, mutta käyvät hyvin lyhyemmille kävelymatkoille. Mies sai siniset, minä mustat (262). Ihastuin sen verran kevyisiin kenkiin, että hankin myös harmaat (263). Näitä ei vaan passaa kovin ahkerasti käyttää, jottei valkoinen pohja likaannu liikaa (onneksi on adidakset myös :D). Huvittavaa on, että yli puolenkymmentä tyyppiä on kysynyt kenkien alkuperää ja aikoinut hankkia samanlaiset (tämäkin kertoo mielestäni että kengissä hyvä hinta-laatusuhde).

262

263

Ja kun otsikossa mainitaan meidän perheen kevätkesäkengät, niin täytyyhän ne vauvankin tossut esitellä. Olen yrittänyt etsiä pikkuiselle meidän jalkineisiin mätsääviä kevyitä lenkkareita, mutta eipä ole vielä tarpeeksi pieniä tullut vastaan. Pikkuinen täyttää kesällä vuoden, ja sitten kun alkaa kävelemään, hankin tukevat ensikengät, mutta nyt kengät/tossut ovat lähinnä koristeena ja tuulensuojana. 😉 H&M:ltä löytyi sitten sydäntäsärkevän ihanat mokkasiinit (264, 265). Niissä saa pikkuisemme jalat köllötellä jonkin aikaa.

264

265

                                               
Ruotsalaisen h&m:n lastenvaatteet ovat ihan lemppareitani. Sieltä löytyy trendikkäitä ja hauskoja kamppeita pikkuiselle. H&m:n tuotteet sopivat hyvin mielestäni esimerkiksi vauva-aikaan, sillä silloin vaatteet eivät ole kovin kovalla kulutuksella, sillä kaikkein kestävimpiä ne eivät ole. Mainitsenpa vielä, että viime viikoilla etsiskelin netistä tyttärelle jo ensi talven pukua (kyllä!). Päätin, että voin ostaa hintavan puvun, joka kestää tyttären myllerrykset. Vaikka hinta ei aina takaa laatua, oletan tuotteen kestävän aikaa jos maksan siitä kunnolla.

Innolla menin siten selailemaan muun muassa Mini Rodini:n ja Molo Kids:in nettikauppoja. Petyin, sillä sieltä ei oikein löytynyt omaa silmää miellyttäviä vaatteita. Mieleen nousi ajatus, että hamuavatko ihmiset tiettyä merkkejä vain statuksen takia, vai tykkääkö joku oikeasti niin paljon juoksevista rotista ja värikkäistä undulaateista että on valmis antamaan lähes mitä vain niiden edestä (toki siellä oli ihan söpöjäkin juttuja;). Intressejä merkkivaatteille lienee yhtä monta kuin käyttäjääkin, ja eihän se ole edes minun asiani (onhan minullakin omat mieltymykseni lapseni pukemisessa). Lindex:in ihana valkoinen untsikka toimi hyvin vauvalla viime talvena, mutta siitä näki, ettei kestä kovin kovaa kulutusta. No onneksi tässä on vielä aikaa metsästellä pukua ensi talveen… Ehkä kannattaisi nyt keskittyä vain kesävaatteisiin lapseen ;D!

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa!

Piristystä portaikkoon

Ouluun avattiin viime viikolla uusi kauppakeskus Valkea, jee! Jätin viime viikolla (alennuksia uhmaamalla) shoppailut väliin, sillä huhujen mukaan kauppakeskus oli ihan täynnä. Pahimman huuman laskiessa riensin kaupoille alkuviikosta, ja ihan sopivan verran porukkaa siellä oli. Olipas muuten tyylikäs kauppakeskus! Valkean annista olen odottanut erityisesti ihanan tyylikästä Granit:tia sekä hassuttelevan halpaa Tiger:iä. Jälkimmäinen näytti kyllä vetävän porukkaa. Sisustajan silmää hiveli myös erityisesti sokoksen House doctor:in sisustusnurkkaus.

255, Kuvassa kaapin perällä lojuneita somisteita.  Maljakko oli alunperin vihreä, ja se sai valkoisen hieman kipsimäisen pinnoitteen siveltimen ja maalin avulla.

Meidän portaikko on ollut kalsean valkoisena jonkin aikaan. Kyllästyin väliaikaisratkaisuna toimiviin pronssisiin sisustustarroihin, sillä ne eivät sovi ”pitkulaiselle seinälle” (256). Pallotarrat toimivat esimerkiksi paljon paremmin stailauskohteessani koko portaikkoseinällä. 

256

Viime viikolla Kärkkäisellä shoppaillessa silmiini osui tosi kaunis pikkuinen hyllykkö (arvoa muutama kymppi). Se oli pakko ostaa, ja hyllykkö löysi paikkansa portaikosta (258). Hyllyn yläpuolelle asettelin kaappia kaunistaneet hääkuvat (ovat onneksi pieniä, en halua katsella omaa naamaa lähikuvassa päivittäin :D). Ja kun uusi hylly oli hankittu, täytyihän siihen löytää täytettäkin. Valkean avaaminen sattui soppelisti tämän tarpeen kanssa yksiin.

257, ennen

258, jälkeen

Valkean granitista löytyi hyllylle betoninen alusta lasikupuineen sekä lasinen roikkuva kynttiläpullo (siirtynee kesällä ulos, ostin näitä useamman). Valkeasta löytyi myös muita pikkujuttuja, joita esittelen tulevaisuudessa. 

259 Minikaktukset ovat ikeasta.  Myös portaikkoa koristava vitemölla -valaisin on ikeasta  (hankittu muuttaessa, ja edelleen tykkään kovasti).  Rakastan muuten somisteita, ja niitä on jo kaappeihin kertynyt aikalailla, ehkä olisi kirppispöydän aika…

260 Mukavaa loppuviikkoa (ja kaikki Oulun alueella asuvat;  käykää edes kurkkaamassa Valkea :)!

Saippuaoopperaa

Olenkin jo aiemmin kirjoitellut saippuapullofriikkiydestäni. Nyt innostus on levinnyt pullojen sisältöihinkin. Täytän meidän pumppupullot kaupan riittoisista tonkista. Ja niitä löytyy kivasti eri värisiä. Meiltä löytyy wc:stä kirkkaat saippuapullot ihan tarkoituksella, sillä niihin voi vaihtaa eri sävyistä saippuaa –  pikku muutos piristää oivasti ilmetta! Vastikään olen alkanut myös sekoittamaan eri värejä keskenään. Päävärejä sekoittamalla saa  uusia sävyjä ja valkoisella voi taas ”laimentaa” sävyn tummuutta. Mies hieman ihmeissään katselee kun sekoittelen keittiöasioissa erivärisiä saippuoita ihan innossaan. Pienet ovat sisustajan onnenlähteet :D.

220, kaupasta saa isoja saippuapulloja valmiina vaalenpunaisen, keltaisen, sinisen & vihreän (ja valkoisen) sävyissä

Itse en ole erityisesti kirkkaiden värien ystävä. Olenkin tehnyt saippuoista pastellimaisia lisäämällä värilliseen saippuaan valkoista(211). Meidän vessoja on viime viikkoina piristänyt haalean vaaleanpunaiset sävyt.

211

Päävärejä (punainen, sininen, keltainen) sekoittamalla saa uusia sävyjä. Punaisen ja sinisen yhdistelmästä tuli haalean violettia (alkuperäiset sävyt eivät ole niin puhtaita, että saisi ihan kirkasta violettia). Yhdistin violettia vaalenpunaiseen, ja pulloon tuli kiva ja trendikäs liukuvärjäys (222). Keltaisen ja punaisen yhdistelmästä tulee oranssia. Orassista tuli mukavan säyseän sävyistä. Kyseistä oranssia myös tämä sisustaja uskaltaa käyttää pieninä piristyksinä(223)! Pakko mainita, että kokeilin sekoittaa myös ns. välivärejä  päävärien kanssa, jolloin lopputuloksesta tulee aina harmaa. Saippuassa tuo harmaa ei kyllä toiminut, vaan näytti enemmänkin vastenmieliseltä ”liejulta”.

222

223, Saippuan oranssi on pastellimainen. Kuvan kirkuvat keltaoranssit kylpylelut ikeasta.

Tästä kaikki alkoi (224). Googlettelin, että ovatko nämä isoissa tonkissa myytävät saippuat jotenkin ”huonompilaatuisia” tms. Mitään siihen viittaavaa en kuitenkaan löytänyt. Muun muassa saippuan ei pitäisi olla liian emäksistä, vaan juurikin iholle sopivaa (pH 5.5). Käytämme nimittäin tuota hajusteetonta ja väritöntä saippuaa vauvan pyllynpesussa, ja pikkuihmisen iholle haluan hellävaraista käsittelyä(itsellä ei niin väliä). Tavallisesti sekoitan vain yhden käsisaippuapullon kerrallaan, sillä valmiiksi sekoitetut ja useaan otteeseen läträtyt saippuat eivät kuulosta hyviltä omaan korvaan bakteerien suhteen.

224

Tällaisia pikkujuttuja värkätessä huomaan olevani iloinen,

 että olen valinnut ammattialan, jossa voi käyttää luovuttaan.

 Saippuaista sunnuntai-iltaa!

Ylellisyyttä yläkerran wc:hen

Meillä on yläkerrassa ihan kivan kokoinen wc. Kaksikerroksista taloa ostaessa kriteerinä oli se, että kummastakin kerroksesta löytyy oma wc, ja taitaapa se melkein kaikista kaksikerroksisista asunnoista löytyäkin. Wc on ollut käytännöllinen ja se on meidän ”hampaidenpesuvessa”. Usein saniteettitilojen sisustus jää vähemmälle, vaikka siellähän vietetään aikaa kyllä joku päivä (toisin kuin esimerkiksi meillä ylimääräisessä makuuhuoneessa joka on jo useaan kertaan sisustettu). Itse olen tuunaillut alakerran wc:ta, mutta yläkerran toiletti on kyllä jäänyt retuperälle. Halusin tuoda sinne ripauksen ylellisyyttä.  

211, Oksat alkavat vihertämään jo Oulun korkeudellakin! Annon marmorinen tarjotin löytyi kodin1:stä.

Menneellä viikolla meillä on sairasteltu ja olemme olleet tyttären kanssa pääosin kotosalla. Tälle päälle ei sovi makaaminen ja  kunnon salliessa olenkin maalalaillut yläkerran vessaa (ja nyt kun olen jo ”terveiden kirjoissa” jaksoin kuvaillakin). Wc:n puiset ikkunanpokat saivat valkoisen värityksen. Tämä projekti oli tarkoitus tehdä heti alun remontissa, mutta jotenkin jäi. Ajatuksena puiset ikkunanpokat ovat kyllä mieleeni, mutta jotenkin tuo ikkuna on mielestäni vähän huonosti sijoitettu, ja puu oli liian tumma & punertava sävyltään. Valkoisena ikkunanpokat jäävät vähemmälle huomiolle. Ylellisyyttä vessaan hain kultaisilla ja marmorisilla somisteilla. Kultaisesta suihkemaalista sai osansa niin kaapin jalakset, pikkuinen ruukku (211) kuin pyyhekoukkukin. 

212, vessan yleisilme oli tylsä ja kalsea ennen somistusta

213, vessaan saatiin enemmän värejä ja särmää

214

Tässä wc:ssä ei todellakaan miellytä sen valaistus. Muovinen loisteputkilamppu peilin päällä (erityisesti) ja katossa oleva valkoinen muovinen plafondi eivät tarttuisi ikinä ostoskoriini. Kuitenkin ne valaisevat todella hyvin, ja tässä tilassa on muutenkin helppo esimerkiksi ehostaa, sillä luonnonvaloakin on runsaasti, joten lamput saivat jäädä. Valaisimien sijaan halusin panostaa hieman rohkeisiinkin somisteisiin. Lastenhuoneeseen (kait) alunperin ostetut kovakuoriaskoukut (214) pääsivät nyt wc:hen kevätkesä-koukuiksi (syksyllä palataan porokoukkuun). Marmoria puisen tarjoiluvadin pohjan lisäksi löytyy uudesta annon marmori -käsipyyhkeestä (216).

215

216, somisteilla saa kivasti ilmettä myös ”altaalle”

Valkoisella matolla wc näytti ihan ok:lta ja somistus yhdisteli kivasti kultaa, kromia, vaaleaa puuta, harmaata ja valkoista. Kuitenkin vaikutelma oli liian harkittu ja  sinne täytyi mielestäni  saada jotain poikkeavan väristä. Piristykseksi hankin saippuapulloon vaaleanpunaista saippuaa (lempivärini), jota voi pienellä vaivalla vaihdella. Matto sai uuden smaragdin vihreän sävyn. Ostin itse asiassa ensin ikealta uuden pienen lunnonvärisen ”tupsumaton” wc:hen. Se teki tilasta liian tunkkaisen oloisen, joten päätin pesukonevärjätä laadukkaan stockmannin valkoisen puuvillamaton. Nitor:illa on muuten tosi-ihania tekstiilivärisävyjä ja tämä smaragdin vihreä on yksi uusista väreistä!

217, tummat ikkunanpokat olivat aika hallitsevat

218, nyt kun tausta on vaalea, voi koristeilla ”leikkiä” vapaasti

219 Mukavaa loppuviikkoa (puolessa välissä arkea ollaan jo)!