Vaaleanpunaista muumia, kiitos!

Ajattelin ennen lasta ”perinteisesti”, että en tule ostamaan erityisen runsaasti tytölle vaaleanpunaisia vaatteita ja tavaroita. Muuttaessamme tähän asuntoon yhden huoneen seinä oli vaaleanpunainen. Koska tiesimme, että mahassani on tyttövauva, päätimme jättää vaaleanpunaisen seinän masuvauvan huoneeseen. Tuunasin siihen vain valkoisella maalilla sahalaitakuvion. Tuo huone oli ihana, mutta kuten olen täällä blogissakin kertonut, se on saanut jo uuden sävyn vihreästä. Ja kuten ennen lapsen syntymää ajattelinkin, en pukenut vauvaani hirveästi vaaleanpunaiseen, ennemmin neutraaleihin väreihin. Mutta jossakin vaiheessa minua alkoi vähän kyllästyttää se, että ihmiset luulivat meidän palleroa pojaksi, joten aloin tietoisesti laittamaan jotain vaaleanpunaista vauvan ylle. Sinäänsä ihmisten veikkailut väärästä sukupuolesta eivät haitanneet, mutta jossain vaiheessa hämmentyneet selitykset riittivät. Nyt kun katon niin onhan hän oikeastaan ihan tytön näköinen. Tytön tai pojan näköinen, ihana omannäköisenään.

Vaikka nykyään palleromme tunnistaa tytöksi ilman pinkkiäkin, niin jostakin muusta syystä hänelle on alkanut kertyä vaaleanpunaista sälää runsaasti. (Toivottavasti tästä ei saa sellaista kuvaa, että sukupuolen tunnistamisella on minulle erityistä väliä, sillä ei ole!) En tiedä johtuuko vaalenpunaisuus tietyissä jutuissa valikoiman puutteesta vai jostain ihan muusta. Toisaalta onhan vaaleanpunainen väri tosi söpö. Lisäksi olen huomannut, että tuo vaaleanpunainen ”sälä” on usein muumia. En ole ikinä ollut mikään muumi-friikki, mutta näköjään tytölle sitä on tullut hankittua. Ja totta puhuen, onhan ne muumitkin söpöjä. Ylhäällä näkyvän kypäräihanuuden lisäksi meidän tytöllä on muun muassa oma vaaleanpunainen muumikuppi ja -lusikka. Ne hän sai ristiäislahjaksi ihan vanhempien toiveesta.

Muumit kypärässä ja ruokailuvälineissä eivät riitä, vaan meillä myös pestään hampaat, peseydytään ja selvitellään takut muumin merkeissä. Toistaiseksi  tytön vaatteet ovat pysyneet aika neutraaleina, eikä muumikuvioita niistä löydy. Ehkä muumeja alkaa ilmaantumaan kun tyttö osaa jo itse valita kamppeensa. Jää nähtäväksi, mutta nyt on ainakin äiti semi-ihastunut vaaleanpunaiseen muumiin. (Tytär osoittaa pikkumyytä ja sanoo: ”tyttö”.)

Mukavaa loppuviikkoa muumi-innokkaille ja kaikille muillekin!


Mainokset

2 thoughts on “Vaaleanpunaista muumia, kiitos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s