värikkäiden kukkien aika

Kukkamakuni on muuttunut vuosien varrella aika radikaalisti. Välillä silmää ovat miellyttäneet kerrokselliset ja vaaleat kukat, välillä taas voimakkaanväriset ja selkeät muodot. Tällä hetkellä pidän kaikenlaisista kukista. Erityisen kauniita ovat rennot, sekaväriset ja -kukkaiset kimput. Ihan viime aikoina kimppuihin on alkanut tarttumaan aika voimakkaitakin värejä pitkästä aikaa. Minulle on muodostunut puoliviralliseksi tavaksi hakea viikonlopuksi kukkia. Perjantaina s-kaupasta tarttuu usein  mukaan värikäs viikkokimppu ja kylkeen jotain yksiväristä. Täksi viikonlopuksi muokkasin marketin vaaleankeltaisesta tulppaanikimpusta mielenkiintoisemman kukkakaupan antimilla. Lisäsin tulppaanikimppuun pienilehtistä eukalyptusta, pientä vaaleanpunaista kukkaa, sinertäviä pallomaisia ”valmiiksi kuivia” kukkia (en muista lajikkeita) ja naistenpäivän kimpusta jääneitä valkoisia neilikoita. Mukavan rentoa!

Kukkien hankkimiselle kukkakaupasta oli myös erityinen syy; asunnon ostotarjouksemme on hyväksytty ja toukuun alusta alkaa pintaremontti uudessa kodissa. Kerron asuntokuulumisista lisää myöhemmin. Tässä postauksessa keskityn kukkasiin.

DSC_4131 (3)

 

Valkoiset kukat

Erilaiset valkoiset kukat ovat olleet vuosia suosikkejani. Halusin valkoisia kukkia myös hääkimppuuni ja -koristeluihin kesällä 2014. Morsiuskimppuun valikoitui valkoista hortensiaa (yksi lempparikukistani), krysanteemeja ja neilikoita. Kimpun piti olla ”kedolta poimitun näköinen”, mutta pallomainen hortensia teki siitä aika sliipatun. Kimppu oli kuitenkin kaunis. Valkoinen on kukkavärinä kaikista juhlavin ja tyylikäs, mielestäni varma valinta. Nykyään kuitenkin pelkät valkoiset kukat tuntuvat tylsiltä. Asuntomme myyntinäyttöön tuli kyllä valittua pelkkiä valkoista kukkia, sillä persoonattomat kukat raikastivat kotimme ilmettä.

IMG_6058.jpg

IMG_6423.jpg

DSC_3526 (2).JPG

 

Vaalenpunaista romantiikkaa

Kesällä -15 halusin tyttäremme ristiäisiin ehdottomasti hennon vaaleanpunaisia (puuterinvärisiä) ruusuja. Romanttisten ruusujen kaveriksi sidottiin harsokukkaa. Ristiäiskukat olivat perinteiset ja kauniit, ne sopivat hyvin vanhan ristiäispappilan tyyliin. Minun omissa ristiäisissä oli myös aikanaan vaaleanpuanisia ruusuja ja harsokukkia, joten voidaan kai puhua jostain perinteestä.

alman ristiäiset 026.JPG

 

Rentoja ”kedonkukkia”

Viime kesänä vietettiin tyttäremme 1-vuotissynttäreitä. Juhlien kukiksi valikoitui omalta pihalta ruukkuhortensian valkoista kukintoa sekä roosaa syreeniä lehtineen. Tämä rento asetelma miellyttää silmääni postauksen kimpuista eniten. Erityisen kivan kimpusta tekee tietysti kesän valo ja pallomainen ”maljakko”(iso lasitölkki). Pallomaiseen, suultaan kapenevaan maljakkoon kukat asettuvat erityisen kauniisti. Tämän viikonlopun kimppu näyttäisi myös kivemmalta esimerkiksi marimekon Urna -maljakossa. Haaveilen hieman kyseisen kipaleen ostamisesta. Toisaalta tuntuu turhalta kasvattaa maljakkokokoelmaa, sillä niitä löytyy meiltä aika monia, eivätkä ole kovin kovalla käytöllä.

DSC_1449

 

DSC_1438

 

DSC_1443

Ps. Olen seurustelumme alkuajoista lähtien kehottanut miestäni tuomaan vain valkoista kukkia tuodessaan. Vaikka hennot värit ovat miellyttäneet jo kauemmin aikaa, pelkäsin aiemmin että saan inhoamiani tummanpunaisia tai esim. pinkkipinkkejä ruusuja.  Vastikään tokaisin, että kaikki kukat  toimivat tällä hetkellä. Saa nähdä, löytyykö herralta luovuutta seuraavana merkkipäivänä, vai mennäänkö valkoisilla.. 😉

Viikonloppuja!

Mainokset

Vuokrakoti kuvina

Minulta on kyselty, että ”Miltä teiltä näyttää nyt?”. Meillä näyttää vastamuutetulta ja keskeneräiseltä. Huonekalut ovat sijoittuneet paikoilleen ilman ylimääräisiä mallauksia. Koriste-esineistä seinille ja tasoille on nostettu ne, jotka ensimmäisinä tarttuivat käteen muuttolaatikoista. Emme aio purkaa kaikkia romppeita väliaikaseen kotiin,mutta keittiö-olohuonetilan raivasin mukiinmeneväksi. Pelkkien laatikoiden keskellä ei jaksa asua edes paria viikkoa saati kuukautta! Viime viikonloppuun verrattuna täällä näyttää ihan kivalta; vaikka asunnon pintamateriaalit ei erityisesti miellytä, omilla tavaroilla koti tuntuu kotoisemmalta.

DSC_4003.JPG
Kompakti olohuone, johon asennettin tytön huoneen lamppu muuttoa varten. Näyttääpä roikkuvan vieläkin katossa ;). Spottivalo tms. lisäisi korkeudentuntua.

DSC_3947.JPG

Täytyy myöntää, että hieman kulunutta vuokra-asuntoa on kivan helppo sisustaa. Täällä kaiken ei tarvitse olla erityisen tarkkaan harkittua. Seinät oli aikalailla rei`itetty valmiiksi täyteen, ja valitsin koloista sopivimmat paikat tauluille ja muille koristeille.

DSC_3953.JPG
Rakas, raskas piano vaatii useamman muutomiehen (tai – naisen).

DSC_3959.JPG

Asunnossa on tilaa meille liian vähän, mutta ihan näppärästi olkkarista muodostui olo- peli, ja leikkihuone. Uusia kalusteita ei ole tietänkään hankittu, mutta jotakin edellisessä asunnossa käyttämättömiä juttua pääsi esille, kuten esim. musta metallihylly (yllä olevassa kuvassa) sekä H&M home:n puiset nupit (alla olevassa kuvassa). Punertava (pyökkijäljitelmä?) laminaatti ei todellakaan sovi parhaiten yhteen meidän vaaleanharmaalle lattialle hankittujen huonekalujen kanssa. Eri puulaijien ja sävyjen yhdistäminen miellyttää kuitenkin kovasti silmää tällä hetkellä, ja tulevassa kodissa tullaan todennäköisesti näkemaan lämmin puunsävyinen lattia. Tämä pyökkinen laminaatti ja astetta tummemmat jalkalistat eivät vaan toimi, esimerkiksi vaalea koivu tai kylmempi tammi näyttäisi kivemmalta.

DSC_3991.JPG
Sohvan vieressä oleva ovi johtaa ainoaan makkariimme, joka on täynnä kaaosta ja purkamattomia tavaroita.

Käytävämäinen keittiö johtaa olohuoneesta pienenpieneen ruokailuhuoneeseen. Ruokailutilan ikkuna on suoraan etupihan läpikulkukäytävälle, ja oman rauhan takaamiseksi ikkuna tarvitsee leveän verhon. Emme omista peittäviä verhoja, ja ratkaisimme puutteen asentamalla valkoisen parisängyn aluslakanan verhoksi. Toimisi muuten ”oikeasti” silitettynä ja hyvin ripustettuna.

DSC_4067.JPG

 

DSC_4085.JPG

DSC_4093.JPG
Yhdistetty ruoka- ja työpöytä.

Kyllähän tässä asunnossa elelee, mutta oma asunto siintää jo haaveissa. Viimeksi tänään vierailimme asuntonäytössä. Ehkä olemme jo ensi viikolla tulevia asunnonomistajia.. 😉

Permis is back!

Permanenttipirkko, nuudelipää, moppi… Permiksen omaavalle minälleni on monta lempinimeä ( à la mieheni). Kuten otsikko kertoo: tuo 80-luvun hiusvillitys on täällä taas! Tukkani sai ”kasarikauhistukset” vastikään. Omaan aika suomalaisen kuontalon; hiuksia on paljon, mutta yksi hiuksi on ohkainen. Kaipasin hiuksiini lisää tuuheutta ja vaihtelua. Muutokset toteutuivat permiksen avulla.

 

dsc_3879

 

dsc_3881

Onnekseni omaan siskoja, joilla on taidot rullien pyörittämiseen (ja myös rullat). Heidän käsissä kotitekoinen permanentti syntyy näppärästi. Tällä kertaa minun ei tarvinut kuin hankkia aine marketista :).  Valitettavasti rullia oli niukalti, joten kihara on hiukan löysä. Toivottavasti pysyy!

Legendaarinen tukkataika -pakkaus

Kikkuroiden laittaminen on muhinut jo kauan mielessä, mutta aikataulussa ei ole ollut sopivaa koloa.. Nyt alamme pikkuhiljaa asettua vuokralähiöön, ja vapaa-aika lisäntyy hillitysti. (Halusin kyllä permanentin osittain ajansäästön takia: valmiiksi pöyheään tukkaan riittää aamulla ainoastaan ponnari.)

Kiireessä blogin päivittely on jäänyt vähemmälle, tarkoituksena on kuvailla uutta kotia heti kun se on jonkinasteisen kuvauskunnon saavuttanut. Sunnuntai-illan jatkoja!

DSC_3885.JPG