Olenko minä feministi?

Feministi -kysymystä on pyöritelty lähiakoina esillä mediassa.  Viime viikolla vietetty tyttöjen päivä, median artikkelit ja oman tyttären päivittäinen kasvattaminen on saanut minut pohtimaan feministisyyttäni uudesta kulmasta. Olenko minä feministi, mitä feminismi minulle merkistee sekä miten feminismi näyttäytyy elämässäni?

22375192_10159588998130601_187396332_o.jpg

Pystyn tunnistamaan selkeästi elämänkaareltani kolme erilaista ”feminismivaihetta”. Yläaste/lukioikäisenä nuoruudeninnossani halusin olla vahvasti feministi. Jossain vaiheessa tunnistin omasta suustani (kovin tutun) lauseen ”en ole feministi, mutta..”. Tänä päivänä olen rentoutunut feministi -käsitteen ja koko aatteen suhteen. Kahta ensimmäistä vaihettani leimaa vahvasti ajatus tietynlaisen naiskuvan karttamisesta. Viimeiseen asti vältin antamasta itsestäni kuvaa pullantuoksuisena emäntänä (erityisesti miespuolisille henkilöille), sillä halusin olla vapaa, opiskeleva ja itsenäinen nainen. Tänä päivänä olen mielestäni ymmärtänyt feminismin tasavertaisuuden ja vapauden käsitteen. Nainen on juuri oikeanlainen leipoessaan päivät pitkät perheelleen kotona tai luodessaan uraa muualla. Enää koe menettäväni uskottavuutta vaikka sisustelisin ja hääräilisin kotona oikein ”emäntämäisesti”. Meidän kotona tietysti minä ja mieheni teemme lähtökohtaisesti kaikkea sukupuolesta riippumatta, omien vahvuuksien mukaan.

 

22345149_10159588997705601_312087108_o.jpg

Mitä sitten feminismi minulle merkitsee? Vastikään tajusin, kuinka tärkeä tehtävä minulla on naisena (vaikka FEMINISTINÄ) vahvistaa tyttäreni naiskuvaa ja korostaa sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta omalla käytökselläni. Haluan opettaa tytölle, että nainen voi olla juuri sellainen kun haluaa, ja tulee hyväksytyksi omana itsenään. On erittäin rajoittavaa ajatella, ettei pysty johonkin koska on nainen. Ihan yhtä rajoittavaa on ajatella ettei pysty johonkin ”koska ei halua toteuttaa perinteistä naiskuvaa”.

22396653_10159588998815601_1060147231_o.jpg

Ja vastaus otsikon kysymykseen; tottakai olen feminsti.  Feminismin perusajatuksena on ajaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoisuutta, ja se tuomitsee miesten perinteisen valta-aseman.  Minusta sukupuolten välisen tasa-arvon pitäisi olla itsestäänselvyys, mitä se ei valitettavasti ole vielä vuonna 2017. Feminismin kuin minkään muunkaan aatteen käyttäminen aseena toista vastaan ei tietenkään ole oikein. Viime vuosina olen huomannut haluavani jättää kiihkoilut muille; parasta feminismiä toteutan itse arkipäivän asenteillani.

Sunnuntai-illan jatkoja!

Mainokset