(lapsi)perheen säilytysratkaisuja

Erilaiset säilytysratkaisut ovat usein erilaisten perheiden, erityisesti lapsiperheiden, sisustuksen issue. Kirjoittelin blogini toisessa tekstissä diy-säilytyspussukoista, joissa voi säilyttää mm. leluja. Tätä postausta on luettu eniten. Syynä lienee lukemismäärälle blogin uunituoreus, mutta ajattelin kirjoittaa erilaisista säilytysratkaisusta lisää, sillä niissä tarvitaan joskus kekseliäisyyttä. 

176

Avonaisuus ja keveys ovat päivän sanoja säilytyksessä (olen tainnut jo useampaan kertaan toistella ;). Avonaiset hyllyt ovat kauniita, muttei kaikista käytännöllisimpiä säilytysratkaisuja varsinkaan lapsiperheissä. Pikkukädet ehtivät purkaa päivässä avonaisen hyllyn monta kertaa ja kaapinovien taakse saa kätevästi piilotettua sekalaista tavaraa. Lapsiperheestä sitä nimittäin löytyy; on lelua, pinniä, pulloa, kerholappua, villasukkaa ja peliä. Järkevää onkin sijoittaa avoimet hylly ylemmäs, ja hankkia lattian tasolle ovellisia hyllyjä. Tänä keväänä tuunaamani keittiön ”avohylly” on edelleen käytössä, ja olen tykännyt siitä kovasti. Kuvassa 176 hylly tänä maaliskuisena iltana.

177

178, pikkuinen tykkää leikkiä vanhempien läheisyydessä (tässä perheessä oleskellaan pääasiassa olohuone-keittiöaluleella)

Useissa blogeissakin vilisseet house doctorin pyykkikassit toimivat hyvin esimerkiksi lapsen leluille. Minäkin omistan yhden sellaisen, ja on aiemmin tainnut kuvissa vilahtaakin. Tämä yksilö toimii meillä alakerrassa lapsen lelukorina (177). Ostin kyseisen version sisustuskaupasta, mutta näyttääpä samantyylisiä ilmestyneen mm. prismaankin. Kassi seilaa olohuoneen ja alakerran makuuhuoneen välillä. Olen huomannut joidenkin perheiden ratkaisujen olevan  niin järkeviä, että lapset saavat levittää lelunsa ainoastaan tiettyihin paikkoihin, eikä esimerkiksi olohuone-keittiöakselille. En voisi kuitenkaan kuvitella tällaista järjestelmää meille, joten saan useamman kerran päivässä kerätä kaikki lelut piiloon jos haluan välillä hieman siistimmän ja avaramman näköistä. Lelujen säilömisessä ja leikkipaikoissa lienee niin monta oikeaa tapaa, kuin perhettäkin. 

179

Meillä ei ollut valmiina allaskaappia alakerran wc:ssä. Ensin mietimme sellaisen laittoa. Kuitenkin laitto olisi vaatinut myös altaan vaihtoa (paketteja löytyi kyllä todella edullisesti). Halusin kokeilla kyseiseen tilaan avonaisen hyllykön käyttöä. Ikealta löytyi kiva musta rautainen allashyllykkö (179), joka sointuu hyvin mustiin pyyhekoukkuihin. Hyllyn tavarat vaihtelevat. Perusvarustuksena siinä on kuitenkin kodin1:stä hankitut kangaskorit, joita meiltä löytyy mm. siivouskaapista sekä lapsen vaatekaapista. Lapsukainen ei ole vielä siinä iässä, että hyllyltä kerättäisiin tavaroita pois, ja wc muutenkin lienee paikka, johon lasta ei ilman valvontaa päästä. Vaikka tämä ratkaisu ihan kiva onkin, laittaisin tällä hetkellä kyllä ehkäpä ovellisen kaapin wc:hen, sen verran kirjavia tavarat ovat. Sen sijaan uuteen keittiöön valitsisin ehdottomasti avonaiset hyllyt ylös. Meidän yksilö on pysynyt hyvin siistinä, sillä sinne eksyvät vain  silmää miellyttävät astiat.

Lopuksi esittelen vielä pari säilytysratkaisua stailauskohteessani, sillä en ole aiemmin niitä esitellyt. Takan viereen toivottiin jotain koria lasten koulukirjoille, lehdille yms. Prismasta löytyivät tarkoitukseen hyvänmalliset kangaspussit, joihin nahkakahvat lisäävät tyylikkyyttä (180).

180

Myös keittiön tasolle toivottiin entisten kahden kiiltävän valkoisen muovilaatikon tilalle uutta ratkaisua. Kyseiseen paikkaan löytyi lautalaatikko, myöskin prismasta (181). Puinen kori pehmentää modernin mustavalkoisen keittiön ilmettä ja sopii hyvin muun sisustuksen värimaailmaan. Peitin korin aukot hirsikuvioisella pahvilla, jotteivat eriväriset tavarat ”paista” sen väleistä.

181

Me suuntaamme loppuviikosta todennäköisesti etelä-Suomeen pääsiäisen viettoon. Tarkoituksena olisi aikataulujen salliessa postailla hieman vanhempieni kodin pääsiäistunnelmasta.

 Kiireetöntä kellokeskiviikkoa!

Keittiö keveäksi (köyhäillen)!

Eka postaus helmikuulle, jee! Helmikuuhun  kuuluu ihania kausiherkkuja, mm laskiaispullia (myönnän mutustelleemme jo tammikuussa) ja Runebergin torttuja. Kausimakeiden kunniaksi päätin kirjoittaa meidän kodin sydämestä eli keittöstä. Keittiömme on juuri kokenut pienen muodonmuutoksen, ja nyt siellä on entistä kivempi leipoa vaikka noita helmikuun herkkuja.

52

Olipa kerran kotiäidillä kokonainen kotipäivä. Siis todellakin koko piiitkä päivä kotona oleskelua (harvinaista) lukuun ottamatta paria pientä ulkoilureissua. Kotiäidin mieskin tuli kotiin vasta iltamyöhään, tämäkin harvinaista, sillä tavallisesti tämä mies tekee 8 tunnin päiviä ja on aikasessa kotona. Kotiäiti ei kyllä kestäisi (ainakaan myönnä kestävänsä) pitkiä päiviä painivaa miestä, eikä mieskään halua olla liikaa erossa perheestään. On tärkeää että  päivällä voimme oleilla koko perheenä ja harrastaa eri kokoonpanoilla.

Kyseisenä kotipäivänä pienessä päässäni suttasi kosolti erilaisia sisutusideoita. Yksi niistä pulpahti, kun katsoin meidän ”peruskivaa”, mutta vähän tylsää keittiötä. Meidän avokeittiön kaapistot ovat sijoittuneina ällän mallisesti, niin että pitempi jana on tooosi pitkä ja tuon l:n i:stä erottava sakara taas minilyhyt. Tällä lyhyellä sarakkeella sijaitsee yksi kaksiovinen yläkaappi, alakaappi sekä jääkaappipakastin -kompleksi. Kuva 53 kuvaa tätä tilaa. Ihan perussiisti, mutta tylsä. 

53

Yläkaapittomuus, keveys ja avohyllyt ovat olleet mieluisina keittiötrendeinä jo aika pitkään. Kun vuosi sitten remontoimme asuntoa, emme vaihtaneet pari vuotta vanhoja kokovalkoisia kaapistoja. En saanut niin mieleisiä ja keveitä kaappeja, kuten unelmissani haluaisin. Keittiöstä tulikin ihan kiva ja meille kelpaava kun vaihdoimme kromin väriset puolipyöreät kahvat selkeälinjaisiin valkoisiin, tumman tason valkoiseksi ja välitilan vaalea laatta sai kolibri sand:in rouhean betonimaisen pinnoitteen. 

Tällaisena päivänä kun mies ei ole kotona uskallan tarttua ihan kunnolla porakoneeseen, ja päätin tuunata jääkaappikompleksin viereisestä hyllystä avonaisen mitään uutta hankkimatta ja penniäkään käyttämättä. Käytännössä irroitin ovet saranoineen, vaihdoin hyllylevyjen paikkoja, maalasin teräksiset hyllynkannattimet valkoiseksi (jotteivat niin näkyisi) ja kiinnitin entisten saranaruuvien paikoille (jäi rumat kolot) pikkukoukkuja, joihin voi ripustaa esim. lapsen syöttölapun. Aluksi myös kokeilin kääntää hyllylevyt toisinpäin, jotta lastulevypinta jäisi näkyviin ja loisi kontrastia täysvalkoiseen hyllyyn (kuva 54). Kuitenkaan tämä kokeilu ei toiminut, sillä alin ja ylin hylly ovat kiinteitä valkoisia, joten kokonaan valkoiset sivut passasivat paremmin.

54

En ollut ajatellut uudistaa keittiön kaapistoja laisinkaan ennen kuin tänä tiettynä kotipäivänä. Virallisia avohyllyjä en halua vaihtaa, ja sainkin kätevästi tuon kotikutoisen avohyllykön vain kaapinovet irroittamalla. Ovet säilytetäänkin mahdollisesti joskus tulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten, sillä avohylly ei jokaisen silmää miellytä. Meillä on taannoisen keittiönkaappien  sisällön päivittäisen takia onneksi vain kohtuullisen harmonisen sävyisiä astioita, jotka sopivat hyvin avohyllylle.Tänään tuunasin vielä lisämausteeksi hyllylle pienen valaisimen (kuvat 55 ja 56). Aataminaikainen valkoinen muovilamppu sai kolibri sand:in avulla betonimaisen pinnoitteen. Rouhea pinnoite luo valaisimeen teollista tyyliä, kyllä tykkään:)

55

56

Nyt on mukava kokkailla ja kyllä sitä miestä nauratti illalla kotiintullessa; kuulemma ei ikinä tiedä millainen koti odottaa (vaimon koti)päivän päätteeksi. Ja mainitakkoon tässä, että kyllähän täällä kävi tuona muka niin pitkänä kotipäivänä sisko siskonpoikien kanssa xboxia pelailemassa, kiitos käynnistä. (Tuon vierailun jälkeen aloin pohtia ”pelihuoneemme” ilmanvaihtoa :D)

Kivoja kokkailuja keskiviikkoon!