Ihania diy -jouluideoita

Joulukuu on kiepsahtanut käyntiin. Toinen päivä! Tässä perheessä ei ole tänään avattu muuta kalenteria kuin facebookin parisuhdekanlenteri. 1-vuotiaalle ei löytynyt kivaa kuvakalenteria, ja en halunnut vielä suklaista yksilöä. Ensi vuonna sitten! Nyt kun ollaan jo joulukuun puolella ja lumikin on maassa tukevasti, on aika esitellä jouluisia diy -ideoita. Olen tuunaillut luonnonmateriaaleista meille modernin henkisiä koristeita. Punainen tonttuperhe ilmestyy sisustukseen vasta lähempänä 24. päivää.

Makuuhuoneen kattoa koristaa ”lentävä oksa”. Unelmissani oksan paikalla roikkuu rennosti vihreitä havuja. En usko että (ainakaan) mieheni haluaa nukkua varisevien havujen keskellä, joten riisuttu koivunoksa saa kelvata. Oksaan ripustin eläinaiheisia joulupalloja (citymarketista). Palloissa on ihanan rauhallinen sävymaailma. Eläinaiheet ovat olleet mieleisiä sisustuksessa jo pitempään. Tähän oksaanhan voisi laittaa vaikka mitä muitakin koristeita, mutta haluan pitää sen simppelinä.

Olen jo aiemminkin puhunut rakkaudestani tuoksuviin eukalyptuksenoksiin. Solmin kahdesta oksasta rennon kranssin meidän olohuoneeseen. Kranssiin valitsin pienilehtisiä oksia. Kranssi toimii kuivattuna, joten se tulee koristamaan sohvan vierustaa luultavasti aika kauan.Eukalyptus on siitä hyvä valinta, ettei se varise kuivuessaan.

Kranssiin tarvitsee vain oksia, sakset ja rautalankaa. Kiinnitin ensin kaksi oksaa yhteen rautalankapätkällä ”pötköksi”. Sitten aloin pyörittää rautalankaa koko oksan ympärille ja muokkasin muodon mieleiseksi. Jos kranssista haluaa tehdä helposti muotoiltavan, kannattaa rautalankaa sitoa koko matkalle. Kranssi on yksinkertainen, tyylikäs ja ihanan tuoksuinen.

Granit:in lasikupu pianon päällä kaipasi jotain jouluista koristeeksi. Poimin pihalta pari käpyä (jotka olivat kyllä työn ja tuskan takana löytää, oravat ilmeisesti olleet aktiivisia). Spreijasin kävyt kultaisiksi ja
voilà! Ihanan tunnelmallinen ja jouluinen (sekä edullinen) asetelma on syntynyt.

Ihanaa joulukuuta jokaiselle!

Mainokset

vihertää, ei viherrä, vihertää…

Ja ihan alkuun: sori nuo keski-ikäiset pilkut otsikossa, ne vain tuntuivat kuuluvan siihen. Olen reilun vuoden verran tykästynyt päivä päivältä enemmän viherkasveihin (puhekielellä kukkiin). Nuorempana melkeinpä inhosin erilaisia viherkasveja (hulluilta päiviltä haettavia bonsai –puita lukuunottamatta). Vain harvat ja valitut yksinkertaiset kasvit pääsivät esille. Nykyään kuitenkin pidän lähes kaikista viherkasveista, ja nuo kaikkein yksinkertaisemmat ovat jääneet vähemmälle. Aika ajoin haaveilen jopa yltiöromanttisista murattiköynnöksistä, jotka olivat vajaa kymmenen vuotta sitteen totaalisen no no. En tiedä onko viherkasveihin rakastumisen aiheuttanut iän karttuminen vai muuttuvat trendit. Veikkaan jälkimmäistä. J

103

Vuoden 2016 yksi trendikukka on (perinteinen)palmu. Kaikki tuntevat jonkinlaisen palmun, niin ainakin uskon. Noita eteläisen ilmaston hedelmiä saa runsaasti erilaisina sisäversioina täältä pohjolastakin. Yksi suosikkikukistani on tällä hetkellä hyvin kaunis ja helppohoitoinen palmuvehka (kuva 103). Kyseinen yksilö on koristanut makuuhuonettamme jonkin aikaa. Kasvi ei tarvitse runsaasti valoa, mutta sen koko kasvaa valoisuuden kasvaessa. Ja palmuista päästään seuraavaan isompaan kasviin, joka on kestänyt kodissamme jo pitemmän aikaa: renustrakkipuuhun (kuva 104 vasen yläkulma). Mielestäni reunustrakkipuu muistuttaa hieman palmuja, ja iso kasvi tuo kotoisuutta ja väriä vaaleaan olohuoneeseen. Kauniin ulkomuotonsa lisäksi viherkasveista on hyötyä myös ilmanlaadun suhteen. Ne puhdistavat sisäilmaa, ja näin sopivat hyvin sekä oleskelu- että makuutiloihin.
104

Viherkasveja alkaa löytyä kodistamme neliöt huomioon ottaen aika paljon. Ja en todellakaan ole mikään erityinen viherpeukalo, ja kyllä tässä on tullut pari kasvia viimeaikoina tapettuakin. 😀 Olen huomannut, että vaikka kukkakauppias tai internet väittää kasvia helppohoitoiseksi ja kestäväksi, näin ei aina todellakaan ole. Oikeastaan vain käytännössä kokeilemalla huomaa, mikä kasvi selviää oman asunnon (ja hoitotason) olosuhteissa. Viherpiipertelyn aloittamiseen hyviä kasveja ovat ennalta mainittujen lisäksi kaktukset. Kenellekään ei taida tulla yllätyksenä että sahara-olosuhteiden kasvit pärjäävät todella kuivina. Meillä on erilaisia pikkukaktuksia, ja hyvin ovat kestäneet jo vuosia (kuvassa104).  Todella kestäviä kaktuksia löytyy hurjasti erimuotoisia, -kokoisia ja -värisiä.

105
Tässä välissä voisin esitellä tekemäni diy-amppelin, joka näkyy yläpuolella olevassa kuvassa (näyttää muuten säälittävän pieneltä, mutta tavallisesti pöydällä on tavaraa, joten avaruus toimii).Amppelia koristaa pieni anopinkieli, jonka lisään helppohoitoisten kasvien jonoon jatkoksi. Minulta löytyy miniversio, mutta kasvi on ehkä tunnetumpi suurempana. En lähde avaamaan tämän terävälehtisen (myöskin ainavihannan) kukan nimen merkitystä enempää. 😉 Trendikäs amppeliratkaisu sopii hyvin keittiönpöydän ylle. Neljän hengen pöydällä(tarvittaessa 6n) olisi mukava pitää jatkuvasti ruukkua/maljakkoa, mutta olen huomannut, että sen joutuu siivoamaan usein pois isomman kattauksen toteuttaessa.

Blogit ovat olleet jo jonkin aikaa pullollaan erilaisia amppeliohjeita, joten en ala omaani tässä puhtaaksikirjoittamaan, vaan hyvä malli löytyy esim täältä. Yksinkertaisuudessaan tarvitset tekemiseen vain narua (käytin ikean givande -paperinarua, mutta juuttinaru olisi ollut myös hyvä vaihtoehto), ihan minkä tahansa kokoisen purkin, sakset ja avainrenkaan. Purkkina minä käytin citymarketista tähän tarkoitukseen ostettua tuikkukuppia (hinta huimat 1 €, kuva 106).Päällystin sen kolibri sandilla. Lopputulos muistuttaa hieman trendikästä keramiikkaa (107).Ja jos amppelia halajaa, eikä sitä itse halua tehdä (ohje on kyllä helppo), niin löytyy niitä kivoja valmiinakin.

106
107

Yksi uusista viherkasveistani on jo lehtensä pudottanut  limoviikuna (kuvassa 109). Kysyin ohjeet kukkakauppiaalta kasteluun, ruukunvaihtoon yms. ja toimin niiden mukaisesti, joten syynä kuivettumiselle taitaa olla helmikuun valonpuute. Kyseinen kukka voi välillä pudottaa lehtensä ja kukkia uudelleen, mutta jotenkin tuo näyttää jo aika epätoivoiselta. Limoviikunalle onkin  valoelvytys menossa yläkerran makuuhuoneen ikkunan alla. Tämä suhteellisen helppohoitoinen kasvi ei kyllä ainakaan meidän olosuhteissa ilman karttelemaani erikoishoitoa pärjännyt. Lisätään tähän tuholistalle vielä kevään ensi-esikko, joka kuoli tosi nopeasti.
108

Jouluinen sypressi kestää myös hyvin erilaisia olosuhteita. Vaihdon sen keväisempään ruukkuun ja siirsin kylpuhuoneeseen raikkautta tuomaan (kuva 109). Märkätilojen viihtyvyyteen on alettu panostaa entistä enemmän ja nykyään myös wc- ja kylpyhuonetiloissa käytetään runsaasti erilaisia kasveja.

109

Jos et kuitenkaan uskalla hankkia viherkasveja, mutta haluat kotiisi vihreyttä, suosittelen jo ennekin mainostamaani eukalyptuksen oksaa/oksia. Se on myös kuivattuna todella kaunis (kuva 110)! (Useista sisustuslehdistä bongattu myöskin 🙂

110
Lopputulos: … kyllä vihertää. Nämä esittelemäni kasvit kestävät siis karkeimpiakin viherpeukaloja. Ihanaa, että kauppojen vihreyksien valikoima kasvaa tasaiseen tahtiin. Vaikka ulkona paukkuu pakkanen, saa kasveilla sisälle kevään tuntua.

Lämpöä perjantaiseen pakkasiltaan!

Sinisiä unia

Uudistin ennen niin valeaa alakerran makuuhuonetta ajankohtaisen sinisen eri sävyillä. Seinien maalaaminen petroolin siniseksi tai tikkurilan vuoden värillä ”vuonolla” kyllä houkuttaisi, mutta hillitty sisustaja pitää muutokset somisteissa. Sininen on myös mieheni pitempiaikainen lempiväri ja sen rauhoittava vaikutus sopii nukkumatilaan ja onhan se minun tämänhetkinen suokkari :). Rupesin rakentamaan uutta ilmettä makuuhuoneeseen mieheni Usa:sta 9-vuotiaana ostaman pienen unisiepparin pohjalta (kuva 57), jonka nimesimme vauvamme omaksi. Ruskeavalkoisessa siepparissa on muutama sininen helmi. Mieheni on ollut ehdoton intiaanifani jo lapsesta asti; meiltä löytyy ainakin aihetta käsitteleviä kirjoja, nukkeja ja muutakin rekvisiittaa.  Minä ostin meille aikuisille sitten oman sinisävyisen ison taikakalun sängyn ylle pahoja unia karkoittamaan (kuva 57).
57
Valaisimeksi makuuhuoneeseen löysin ihan sattumalta käytettynä kauniin petroolin värisen ikean lampun, joka on on ohutta metallia ja entistä lamppua suurempi  (kuva 58). Inhoan muuten lamppujen johdoissa oleva kantaaa, ja sen irroittaminen on joskus niin hankalaa, että olen jättänyt kuvun paikoilleen. Uutta valaisinta mallaillessa päätin että nyt irrotan tuon ruman valkoisen ”tötsän”.  Mies kokeili ensin irrottaa eri työkaluilla lampun päässä olevaa pistoketta, jotta suojakuvun saisi poissa, mutta turhaan. Tästä lampusta sitä ei oikeasti saanut järkevästi irti ainakaan sosionomi-insinöörikombo. Minun piti kirjaimellisesti hyppiä muovikuvun päällä, jotta sain sen palasiksi (ja oli muuten kestävää muovia) ja näin sain ”möhkäleen” irrotettua. Nyt makkaria koristaa tuo kaunis lamppu keveästi ilman kantakupua (kuva 59). 
58
59

Samaan johtovalitukseen voisin lisätä vielä (varmaan monen naisen tavoin) inhoavani kaikkea elektroniikkaa sisustuksessa. Meidän taulu tv:n musta ja hallitseva näyttö on sijoitettu makkariin niin, ettei se näy heti ovelta (alakerran makuuhuoneeseen sisäänkäynti eteisaulakäytävästä, kuva 60). Olen jo pitkään suunnitellut hankkivani tv -seinälle taulukollaasin, mutta se on vain jäänyt. Kollaasin tarkoituksena olisi se, että ruutu vähän paremmin uppoaisi vaaleaan seinään -melkeinpä yhdeksi tauluksi.

60
Toteutuinkin taulukollaasin tänään ja se komeilee kuvassa 61. Kehyksiksi valitsin pääasiassa trendikkäitä ja kauniita kullan ja messingin värisiä siroja kehyksiä. Kuvien ideat lähtivät unisiepparista, ja sellainen koristaakin keskellä taulukollaasia olevia kehyksiä. Kuvien värisävyjen pidin pääasiassa mustavalkoisena, jotta tumma näyttö ei olisi ainut musta katseenvangitsija seinällä. Mutta pitihän sinne joukkoon vähän tuota herkullista sinistäkin laittaa. :). Haluan kuitenkin olla suomalaisten suosiman sinisen kanssa varovainen, sillä se oli jossakin vaiheessa jopa inhokkivärini. (Koen olevani sisustajasielultani enemmän esimerkiksi vaalenapunainen, joka sisustusvärinä jakaa mielipiteet. Ehkä intiaaniminäni pääsulka olisi pinkki. :D) Nämä hankkimani sinisävyiset somisteet onkin helppo tarvittaessa päivittää.

61
62, Rauhoittavan tuoksuinen eukalyptuksen oksa sopii hyvin myös makuukamariin
Kyllä sisustaminen on sitten mukavaa – eikä tarvitse edes osata!
 Nyt viikonlopun viettoon Ü