Tätyy tunnustaa, että DC-fixin suosion noustessa ajattelin, ettei meidän koti ”kontaktointia” kaipaa. Halusin pysyä aidoissa materiaaleissa ja toisaalta en uskonut kärsivällisyyteni riittävän kunnolliseesn fixauseen. Silti olen aina ihastellut kuvissa muiden taidokkaasti fixattuja kohteita. Esimerkiksi marulla -bloggaaja teki aikoinaan huiman muodonmuutoksen keittiöön. Viime aikoina dc-fixiä on näkynyt marmoripintaisena, ja ainakin kuvissa toimii (esim. täällä).
Pohtiessani kylppärin allaskaapin kohtaloa DC-fix tuli kaikesta huolimatta mieleen. Helposti kastuva kaappi oli todella kulunut, etenkin valkoinen laatikosto sen reunassa (asunnon karmivin yksityiskohta). Kylppärin stailaus on jäänyt viimeiseksi, ja ajateltiin jossakin vaiheessa vaihtaa allaskaappi uuteen tai poistaa kokonaan. Kuitenkin karmiva näky on häirinnyt joka päivä, joten päätin kokeilla oveen mattaista mustaa fixiä. Purin kolhuuntuneen lokerikon kokonaan pois, ja päällystin kaappiin jääneet ovet mustalla. Kalvon levittämiseen käytin opiskelijakorttia, ja lopussa lämmitin muovikalvoa hiustenkuivaajalla, jotta pienet ilmakuplat haihtuivat. DC-fix toimii tieytisti parhaiten tasaiseen oveen. Meidän ovethan irvisteli kovin, joten hioin ala- ja yläreunat hieman tasaisemmaksi käsin. Lopputulos on ylllättävän siisti ja hyvä! Ovet menevät melkein uudesta! DC-fixin ei ole sanottu kestävän suoraa vesiroisketta erityisen hyvin, joten katsotaan miten toimii. Toisaalta kapea suihkuseinä on purku-uhan alla, ja kaavailen siihen suojaavampaa (mustaa, tietysti!) ratkaisua. Mustia yksityiskohtia löytyy runsaasti muualtakin kylppäristä (kuvaan aikoinaan kokonaan ;), joten mattamustat ovet ovat nappivalinta. Reunat jäivät tammipinnalle, mikä tuo hieman lampöä kaapin sävyihin.
ennenennenjälkeen
’
Uuden uljaan pinnan sai myös meidän liesituulettimen hormi. Purin keittiön kaappien yläpuolelta turhan peitesokkelin. Näin keittiönkaappien keveys lisääntyi. Ajattelin maalata liesituulettimen hormin mustalla; musta putki luo sopivaa teollisuustyyliä ja konstrastia. Hormi olikin sen verran epätasainen, että se vaati maalauksen alle tasoitetta. Päällystin hetken mielijohteesta hormin hiekanvärisellä kolibri sandilla (ei ollut muutä sävyä). Pinnan struktuurista tuli hyvä, mutta väri oli liian tunkkainen. Inspiraation iskiessä en löytänyt mustaa maalia, joten päätin kokeilla pintaan DC-fixiä. Lopputulos toimii!
ennen, kuva habitaYläsokkeli vielä paikoillaan.Sokkelinpurun jälkeen. Pilkottavat sokkelin tukilevyt poistetaan vielä kaappien päältä.
Kevyiden fiksailujen perusteella voin suositella D-C-fixin käyttöä! Oma kärsivällisyys ei riittäisi esimerkiksi koko keittiön päällystämiseen näillä. Toisaalta hyviä lopputuloksia isommistakin urakoista on netti pullollaan!
Vanhempani toimesta remontoitiin vastikään myyntiin 50 -luvulla rakennettu kerrostalokaksio. Lähes kaikki pinnat päivitettin uusiin lisäksi keittiön ja olohuoneen välistä kaadettiin seinä. Kylppärin kaakeleihin ei koskettu. Valitettavasti alkuperäisestä asunnosta ei ole kuvia, mutta ilme on todella erilainen. Ennen stailausta asunnossa oli kulunut muovimatto, tunkkaiset tapetit ja tumma keittiö.
Aunto stailattiin vaaleaksi ja skandinaaviseksi. Sisustuksen suunnittelijana toimi veljeni vaimo, joka on alan ammttilainen. Vaikka tyyli on kohtuullisen moderni, ei 50 -lukua ole kokonaan verhottu uuteen. Alkuperäistä henkeä säilyttävät mm. jotkut vanhat kaapit, pyöreänmalliset vanhat katkaisimet, tavallista korkeammat lattialistat, peiliovet väliovina sekä alkuperäiset kiviset ikkunalaudat.
Olohuone ruokalutiloineen. Olohuoneen musta rottinkinen nojatuoli on mielestäni upea! Olohuoneen taso rakennettiin ikean keittiönkaapeista ja päällinen vanerilevystä.
Olohuoneen toisessa päässä sijaitsee vaalea ja ajaton avokeittiö. Välitilassa on käytetty taidokkaasti ”saarni” -välitilalaminaattia. Keittiössä on pieni ruokailuryhmä esimerkiksi aamupala-aterointia varten. Leveä saareke on täysin uusi, sen paikalla oli alunpitäen kiinteä seinä.
Tilavassa makuuhuoneessa ihastuttavat Hemtexin yövalaisimet sekä Ikean kaunis pinnasohva. Siskoni ala-asteikäiset lapset ovat nikkaroineet yöpöydät jämälaudoista.
Vaaleaan eteiseen ilmettä luovat alkuperäinen naulakko, peiliovi kylppärinovena sekä kaunis juuttimatto. Tärkeä seikka stailauksessa on tietysti kengät ja muut tarve-esineet eteisessä.
Kylpyhuoneeseen eloa tuo myös muualla asunnossa ilostuttavat viherkasvit. Sopivaa kontrastia tilaan luovat tummat purnukat. Kylppäriin päivitettiin ainoastaan uusi allaskaappi, ja kevyt suihkuseinä.
Mielestäni tämä asunto on loistava esimerkki myyntiä varten stailattavasta kodista. Sisustus on ilmava, vaalea, eikä tuo asujansa persoonaa liikaa esiin (tässä tapauksessa asujaa ei ollut). Harkitut yksityiskohdat luovat kotoista tunnelmaa. Asunto on raikas ja kodikas; se saa ostajan ihastumaan nopeasti. Tuleva asuja voi lisätä neutraaliin ilmeeseen mieleisiä värejä, kuvia sekä erilaisia muistoja, jotka luovat oman kodin tunnun. Ei ihme, että asunto meni jo kaupaksi ennen kuvien julkaisemista!
Vetimet ovat tärkeässä osassa niin keittiötä, kylppäriä kuin eteistä. ”Kahvoilla” voi saada tilaan sopivaa särmää tai uutta ilmettä. Joskus vähäeleinen vetimettömyys sopii parhaiten tunnelmaan. Halusimme saada kohtuulliseen uuteen asuntoon (2010 rakennettu) maltillista retromodernia fiilistä, ja klassisilla vetimillä ilme muuttui haluttuun suuntaan.
Keittiöön asennettiin pyöreät valkoiset posliiniset nupit, jotka henkivät menneitä vuosikymmeniä. Välissä mietin, että onko nämä liian romanttiset nupperot -toisin sanottuna kyllästynkö liian nopeasti ja passaavatko kuitenkaan kohtuullisen moderniin sisustukseemme. Vaikka vetimissä on vanhanaikainen fiilis, ovat ne kuitenkin muodoiltaan aika yksinkertaiset, ja väritykseltään neutraalit. Tällä hetkellä vetimet näyttävät juuri soppeleilta maalattujen uraovien kanssa (odottakaa odottakaa valmiita kuvia koko keittiöstä… :)). Hishult -nupit ostettiin Ikeasta. Olin oikein tyytyväinen, että löysin ikeasta nämä kauniit vetimet, jotka miellyttivät myös kukkaroa. Hishult -sarja tarjosi posliinisia kahvoja erikseen laatikoihin. Mutta meillä on sen verran vähän kaappeja ja laatikoita keittiössä, että halusin yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi myös laatikoihin nämä nupit. Lisäksi hishult -sarjan koukeroinen kahva on vähän liian romanttinen makuuni.
Osittain purettu keittiö kaikessa kaun(h)eudessaan ennen remonttia.
Kodariin, saniteettitiloihin ja makuuhuoneisiin valikoitui linjakkaat 50-luvulta tutut lankavetimet. Myös näissä suoralinjaisissa vetimissä on sopivasti retrotunnelmaa. Jo ennen kodin ostamista tiesin, että haluan johonkin tilaan lankavetimiä. Lankavetimissä on tarjolla mitä herkullisimpia sävyjä. Esimerkiksi messinkiset olisivat olleet tosi ihanat! Kuitenkin meidän makkarin, kylppärin sekä wc:n kaapit ovat tammen väriset, joten viileän värinen metalli piristää niitä kivasti. Ja vaikka joskus kaapit vaihtaisivat väriä, passaa muuallakin talossa (ovien rivat, hanat yms.) käytetty nikkeli hyvin asunnon tyyliin. Nämä beslag designin -vetimet tilasin netrauta.fi:stä, ja toimitus onnitui näppärästi suoraan kotiovelle.
Meillä on muutto ensi viikolla, ja raksalla alkaa olla pikkuhiljaa muuttovalmista. Juhannukseksi heitämme ajatukset työleiristä pois, ja suuntaamme eri maisemiin ja tunnelmiin reissuun. Rauhallista juhannusta!
Onko meille tulossa jotain uutta huonekalua uuteen kotiin? Entä mihin sävyihin päädyttiin lopulta uusissa pinnoissa? Yksi syy valita uuteen kotiin harmaa lattia oli se, että myös edellisessä kodissa oli samansävyinen lattiamateriaali. Näin ollen vanhat huonekalut mätsäävät hyvin myös uuteen lattiaan. Uutta huonekalua on tullut kuitenkin hankittua jo ennen muuttoa, pääosassa tarpeeseen. 😉 Sillä hyviä tarjouksia ja sattumia on osunut eteen!
Meille on tulossa mm. uusi sohva. Entinen sinnerlig pysyy edelleen, mutta olemme kaavailleet jo pidemmän sille kaveria. Joko nojatuolia tai sohvaa. Kohtuullisen kompaktiin tilaan tuntui järkevämmältä ostaa yksi siro sohva kuin esimerkiksi kaksi isoa nojatuolia. Uudeksi sohvaksi valikoitui Jysk:in siro Egedal. Se passaa hyvin sinnerlig -sohvasängyn tyyliin; on tarpeeksi erilainen mutta henkii kuitenkin samaa retrotyyliä!
Olohuoneeseen on tulossa Elloksen muhkea Tanger -ryijymatto. Sen sain ikään kuin sattumankaupalla vanhempieni stailausprojektista. Edellinen laura -lettimatto on kaunis, mutta liian pieni uuteen olohuoneeseen.
Keittiön välitilaan valikoitui Tikkurilan Uni -sävy (x459). Maanläheinen väri muistuttaa vuoden trendiväriä angoraa, mutta on hieman vaaleampi ja hiekkaisempi sävy.
Keittiön tuoliksi vaihtunee Ikean valkoiset Idolf-tuolit. Pidän kyllä edelleen meidän Nordmyra -tuoleista, mutta myös nämä uutuudet kotiutui meille vanhempieni kautta. Aluksi oli aikomuksena säilyttää tammiparketti, joten valkoiset tuolit tuntuivat välttämättömälle tummaa lattiaa vasten. Nyt lattia on harmaa, mutta Idolf:ien muotokieli voittaa Nordmyra:t mielestäni, joten ne todennäköisesti pääsevät keittiönpöydän ympärille.
Meidän makkarin seiniin valikoitui tikkurilan harmaavihreä j495 -sävy kaikille seinille mattaisena. Sävy on ihanan luonnonläheinen ja rauhallinen.
Tytön huoneeseen tulee puolet seinistä tikkurilan tummaa petrooli -sävyä (s491). Skarppi sävy tuo ryhtiä huoneeseen, ja luo kontrastia muuhun sisustukseen.
Erilaisten sattumuksien kautta meille kotiutui myös Elloksen Deep -seinäkoriste. Sen ostin siskoltani, joka ei löytänyt tilaamalleen ryijylle käyttöä. Herkullisen värinen ryijy sopii sekä meidän vanhempien että tyttären makkarin seinien sävyyn -aika näyttää kumpaan päätyy.
Tässäpä taas aika tuhti tietopaketti sisustusvalinnoistamme. Remppatyömaalla näyttää tällä hetkellä ihan hyvältä. Lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus päästä kuvailemaan näitä meidän ratkaisuja valmiina. Mukavia kesäpäiviä! 🙂
Parkettimme on ”vihdoin” valmis! Viime päivät ovat olleet todella kiireisiä, ja postauksien välit ovat venyneet armottoman pitkiksi. Remonttityömaalla on kuitenkin tapahtunut, ja on aika esitellä parketin työstövaiheet. Kuvat on näpsitty kännykällä, joten tarkkuus ei ole ihan priimaa, mutta toivottavasti niistä saa jotain selvää.
Alkuperäinen mattalakattu tammiparketti.
Meidän ensimmäisten lattiasuunnitelmien kanssa kävi klassisesti. Aluksi tammiparkettiin päätettiin olla lainkaan koskematta. Suunnittelin muun sisustuksen kellertävän parketin kanssa sopivaksi värisävyiltään kylmäksi. Ainoastaan listat piti vaihtaa valkoiseksi, jotta ilme kevenisi. Aloitin alkukuusta rempan poistamalla mustan maalin olkkarin seinästä. Ajattelin vaalean seinän raikastavan tilaa, ja kyllähän se raikastikin. Mutta siitä ei päässyt mihinkään että lattia oli tunkkainen, kulunut ja kellertävä. Päätettiin sitten miehen kanssa pienentää keittiön muutokset aikatauluun ja budjettiin sopiviksi, jotta myös lattia ehditään uudistaa.
Kun lattia päätettiin raikastaa, alkoi pohdinta maalin, lakan, vahan ja öljypetsin välillä. Maalaamisessa houkutti se, että pinta täytyi vain karhentaa. Kokomaalattu lattia on kaunis, mutta tuntui kuitenkin liian kylmältä vaihtoehdolta. Olisi ollut sääli poistaa kauniin puulattian fiilis. Päädyttiin sitten kevyempään käsittelyyn, joka vaati lattian huolellisen hiomisen.
Oikealla parketinhiomakoneMultimasterLakattu ja hiottu parketti.
Hiominen oli meille etukäteen projektina mörkö. Ajateltiin sen olevan tosi sotkevaa ja kovatöistä. Vuokrasimme hommaan kunnon hiomakoneet Ramirentiltä (ei pölyttäviä), ja raksaimuri lauloi lattiaa työstäessä. Mies totesi ensimmäisen hiomakerran jälkeen, että hiomakoneen käyttö on yhtä helppoa kuin ruohonleikkuu -joskin huomattavasti hiitampaa. Keskilattia vedettiin parketinhiomakoneella, ja erityisesti siihen tuli tosi hyvää jälkeä. Reunat hiottiin reumahiomakoneella, jonka tuotos ei ollut ihan täydellisen tarkkaa. Lopuksi nurkat vaativat vielä multimasteria ja kaikista pienemmät kohdat käsihiontaa. Lattiaan toteutettiin kaksi hiontaa. Ensimmäinen karkeusasteella p40/p80 ja toinen viimeistelyhionta p120. Lopputulos oli hyvä!
Osmo colorin öljypetsi ja Bloomin lattiaöljy.
Hiottu lattia oli huomattavasti kauniimpi ja vaaleampi lakattuun verrattuna. Kuitenkaan käsittelemätön puu ei kestä sellaisenaan, vaan vaatii päälle lakan tai vahan. Lisäksi parketti tummuu aina aikaa myöten. Joten halusimme vaalentaa ilmettä. [Unelmissani haluaisin harmaaksi käsitellyn vaaleapuisen lattian, johon jäisi fiilis puusta (tähän tyyliin)]. Tammiparketti on hiottunakin sen verran tumma (ja tummuu aikaa myöten), että harmaaksi kuultokäsittely olisi tehnyt lattiasta liian tumman.
Lopulta arvottiin kokonaan harmaaksi petsatun lattian (maaliin verrattuna pehmeämpi, luonnolisempi ja mattainen) tai kuultovalkoisen (valkoinen olisi raikastanut kuultavana tummaa puuta) välillä. Kokeilin keittiön hiomattomaan lattiiaan (kodinkoneiden alle) bloomin valkoista puuvahaa ja osmo colorin vaaleanharmaata öljypetsiä. Osmon petsi oli huomattavasti mieluisampi levittää, ja harmaa sävy miellytti valkoista enemmän, joten päädyimme vaaleanharmaaseen lattiaan.
Osmo colorin vaaleanharmaa petsi näytti kuitenkin keskitummalla tammilattialla hitusen liian tummalla, joten sitä vaalennettiin osmon valkoisella öljypetsillä. Kokeilin sopivan värisävyn suhteet ruiskun ja koemaalausten avulla. Lopulliseen seokseen tuli puolet vaaleanharmaata ja puolet valkoista öljypetsiä. Lattia on raikkaan vaalea, ja se tummuu ajan saatossa. Tällä hetkellä kodin ilme on hieman tylsä valkoisine seinineen, mutta tulee muuttumaan väreillä ja puunsävyillä!
Öljypetsi telattiin lattiaan pääasiassa varrellisella mikrokuitutelalla. Reunat sudittiin ennen telaamista luonnonharjapensselillä ohjeiden mukaan. Reunojen etukäteen sutiminen osottautui huonoksi ideaksi, sillä hiottu parketti ehti imeä reunoille petsiä liikaa, ja lopputulos oli epätasainen. Tästä syystä päädyimme telaamaan lattian toisen kertaan, ja nyt se on tyydyttävän tasaisen sävyinen. Tuon öljypetsin voi myös hiertää lattiaan, jolloin puun väri jää näkymään (ja lopputulos jo varmasti ensimmäisellä kerralla tarpeeksi tasainen). Me kokeilimme ensin hiertämistä, joka korosti parketin sauvoja. Telalla vedettynä parketista korostui enemmän puunsyyt ja parketin saumat (”lankkulattiamaisesti”), joten päädyimme telaamaan lattian
Petsin levitystä.Ensimmäinen kerros petsiä pinnassa.Epätasaisuudet reunoilla ensimmäisen telakerroksen jälkeen.
Kahteen kertaan telattu pinta vaatii päälle vielä suojaavan vahan. Valitsimme osmon öljyvahan, jonka ansiosta pinnasta tuli kivan matta. Myös vaha levitettiin telaamalla.
Hiottu tammiparkettiKahteen kertaan petsattu, vielä kiiltävä parketti.Mattavahalla öljytty valmis parketti.
Toivottavasti tästä polveilevasta kuvauksesta sai jotakin selvää. Parketin muutos on kiinnostanut monia, ja voin tarvittaessa avata vaiheita enemmän. ;)Lattian petsaaminen oli yllätävän monivaiheinen prosessi, mutta lopputulos miellyttää. En ole ihan varma lähtisinkö uudestaan toteuttamaan lattiaa samalla tavalla, mutta onpahan nyt tuo tehty!
Seuraavaksi rempassamme siirrytään keittiön pariin, infoa tulossa myöhemmin. 🙂 Toukuun viimeisiä päiviä viedään!