JOULU

Viimeisiä joulukuun päiviä viedään. Lupasin itselleni, että kirjoitan viimeisen jouluaiheisen postauksen nyt. Selailin taaksepäin tämän kuun postauksia, ja jokaisen otsikossa näkyy jotenkin joulu. Voin sanoa, että tammikuun tuulet houkuttelevat jo, mutta palaan aaton tunnelmiin vielä vähän.
Meidän perheen ”virallinen joulukuva” ja photobombaus 😙
Pohdin aiemmin täällä joulunviettopaikkaamme. Puntaroimme eri vaihtoehtoja, ja päädyimme juhlistamaan aattoa siskolleni. Joulu oli erittäin rento ja rauhallinen.  Suuria etukäteisvalmisteluja joulun suhteen ei tarvittu; itse kyllä nautin aattona keittiössä hääräämisestä.  Työllistävin aihio joulussa taitaakin olla  lahjojen hankkiminen. Lahjoja tuli perinteisesti liikaa, mutta kaikki olivat mieluisia. Taitaa pukki(kit) jo aika hyvin tuntea makuni!
Joulukuusi loistossaan.
Joululauja laulettiin lapsuudenkodistani peritystä toivelaulukirjasta, joka on vuosien saatossa kovin kulunut.
Siskoni koti, josta olen aiemmin postaillut, oli oikein kaunis jouluisessa asussaan. Olen muuten toteuttanut yhdessä ”kollegani” kanssa muodonmuutoksen kyseisen asunnon yhteen tilaan, mutta siitä ja muistakin jutuista lisää sitten ensi vuoden puolella…
Jouluaattomme runko oli perinteinen: aamulla puuro ja joulurauhan julistus, sitten sauna, 4 aikaan ruoka, 5 jälkeen pukki. Ilta meni rennosti leikkiessä, pelatessa, lauleskellessa, lukiessa ja syödessä. En perinteisesti jaa blogissani perhealbumiin päätyviä kuvia, mutta napsin muutaman otoksen mm. rennosta kattauksesta. Huoleton kattaus toteutettiin ryppyisten liinojen ja ulkoa poimittujen havujen avulla. Jouluateria oli perinteinen. Tänä vuonna jokainen osallistuja sai toivoa haluamaansa pöytään. Näin vältyttiin turhilta ja ylijääviltä ruokalajikkeilta.
Jouluriemua ja suklaata suupielissä.
Isommille lapsille ei ruoka pukkijännityksen takia maistunut. Omassa kodissani on lapsesta asti saanut valita haluamansa joulupöydästä, mitään ei ole täytynyt syödä. Perinteinen joulupöytätarinamme kertoo veljestäni, joka valitsi jouluateriakseen vain yhden herneen. Myös tänä vuonna muisteltiin tapahtumaa. Meidän pallero ei vielä joulupukkia osannut jännittää, mutta ruoka ei oikein maistunut ympäri taloa ripoteltujen herkkujen takia. Aikalaillahan se aatto rakentuu yhdessäolon lisäksi herkuttelun ympärille. Pikkuhiljaa palaa jo mielellään tavalliseen ruokarytmiin ja arkeen.
Uutta vuotta kohti!

 

Mainokset

Kesäjuhlat

424, Pikkuinen ”linssilude” huomaa kameran joka paikassa. Ja aina löytyy hymy :).
Keskikesän juhlaa alias juhannusta vietetään tänään. Meillä on suuntana mökki, mutta ajattelin ennen mökkeilyä kirjoittaa hieman vanhempieni alkukesäisistä syntymäpäivistä. He täyttivät pyöreitä vuosia ja avioliittovuosiakin tuli 45, kunnioitettava saavutus! Vanhemmalla iällä oman maun tietää, ja juhlista voi tehdä juuri omannäköiset. Näiden juhlien somistus oli romanttista ja herkkää.  Ruokina nautittiin meille lapsille kotoa tuttuja perusruokia. Aina ei tarvitse olla trendikkäitä erikoisruokia, useaan kertaan testatut perusherkut toimivat satavarmasti. Minä olin ”valokuvaajana” juhlissa, ja pahoittelen räpsyjen hieman huonoa laatua. Siinä kiireessä ei ehtinyt olemaan erityisen tarkka.
425
426

Juhalapaikkana oli Pyysalon toimintakeskus Kangasalla (lähellä Tamperetta). Modernissa ja toimivassa paikassa yöpyi reilu 50 ihmistä viikonlopun yli. Juhlissa vieraita oli arviolta yhteensä noin 130. Pihapiiri oli upea golfkenttineen, savusaunoineen ja järvimaisemineen. Meidän perheen tapana on ollut käyttää perinteisesti ulkokoristestuksessa koivuja ämpärissä. Helppoa ja näyttävää! Lisäksi juhlien kukkaloistossa ei ole ikinä säästelty. Juhlista löytyi runsaasti mm. valkoistaa hortensiaa. 

427
428
429
Violetit harakankellot toimivat loistavasti ruokapöytien koristelussa (427). Kesällä ei tarvitse ostaa helposti pilaantuvia leikkokukkia koristeeksi, sillä puutarhoiltakin löytyy runsaasti valikoimaa. Nämä ruukkukukat menevät hyvin jatkokäyttöön. Ulkokoristelun lisäksi myös eteisen koristelussa hyödynnettiin luonnonantimia ihanan herkät kielot olivat jo toukukuulla kukassa etelä-Suomessa (428). Pöytien somisteina käytettiin erilaisia kuvia vanhempieni yhteisen matkan varrelta. Vieraiden on mukava katsella kuvia esimerkiksi puheiden aikana.
430
431
432
Pääruokana oli meidän perheelle kotiruokana tuttu mureke. Pohjoisen herkkuja: rieskaa ja lohta ei tietänkään unohdettu. Jälkiruokana oli jäätelöä vohvelin ja erilaisten kastikkeiden kanssa. Tällaiset perinteiset herkut tuntuivat eksoottisilta: meillä on ollut tapana kokeilla eri juhlissa aina uusia ja ”trendikkäitä” leivonnaisia. Ja tämä menu toimi myös lapsille :).
433
434
435
Valkoisten täytekakkujen lisäksi myös kahvilla oli meidän perinteisiä lapsuuden herkkuja. Herrasväen pikkuleivät ”pötkön” muotoisina (433), suklaisia unelmatorttuja (434) sekä ”hyrriä” (kierrepullia, 435). Makeat veivät kyllä kielen mennessään!
436, Virosta tuotu ”valgeklaar” = omenalimukka on meidän juhlien perinteinen juoma.
 Pulloja oli silminkantamattomiin asti. Ettei vaan lopu kesken ;).
437

438

439
Ohjelma sisälsi runsaasti musiikkia. Ohjelma  oli rentoa ja naurua riitti. Kuvassa 437 perinteinen hääleikki hieman muunneltuna versiona vanhemmilleni. Meillä on tapana aina koota juhliin ”vieraskirjapöytä”, jossa on luettavaa ja katseltavaa. Omissa häissäni se sisälsi vieraskirjan lisäksi mm. kuvia ja mietteitä hääparista sekä toivepuun. Vanhempieni safiirihääpäivän kunniaksi pöytään oli koottu mm. nuorenparin vanhoja kirjeitä, äidin hääkengät sekä erilaisia muistoja lasten pikkulapsiajoista (439).

440, serkukset rannalla
Olipas ne kivat syntymäpäiväjuhlat. Ensi viikolla olisi tarkoituksena juhlia tyttäreni 1-vuotissynttäreitä. ”Hieman” pienemmällä kaavalla vain.
 Hyvää juhannusta itse kullekin!