Joulun henkäyksiä

Kuulun niihin jouluihmisiin, jotka nauttivat perinteisestä joulusta. Suomen talvi on ihanaa aikaa tunnelmointiin enkä voisi ikinä viettää joulua lämmössä. Toisaalta pohjoismaiden ja muun euroopan joulut kiinnostavat. Tällä viikolla varasimmekin naisporukalla matkan viikkoa ennen joulua Tallinnan joulutoreja katsomaan. Minulla on tapana aloittaa fiilistely jo aikaisin syksyllä, mutta tuntuu että nyt tästä fiilistelysta voi jo kirjoittaa ihan avoimesti. Joulukoristelu alkaa yleensä ulkovaloilla iltojen pimetessä. Kutsun valoja jouluvalojen sijaan talvivaloiksi, niin mieheltäkin irtoaa ymmärrystä valojen ripusteluajankohdalle. Meidän takaterassin pöydälle sijoitin valopuun, joka on aikanaan ostettu Clas Ohlsonilta. Etupihan tuija sai ihan perinteisen valokuorrutteen. Meidän marraskuussa kynttilät palavat useamman kerran viikossa myös ulkona. Huomasinpa tänään muuten, että kynttilät olivat jääneet palamaan muutamaksi vuorokaudeksi ulos. Emme olleet niitä kiireessa huomanneet sammuttaa. Hyvin kestivät, ja polttaminen ulkolyhdyissä on onneksi turvallista!
Marraskuussa alan sijoittaa myös sisälle talvisia elementtejä; taljoja, kynttilöitä ja havuja. Lisäksi tykkään lisäillä moderneja joulukoristeita ajoissa. Esimerkiksi mustavalkoiset jutut eivät ole liian ilmeisiä. Perinteisiäkin koristeita meiltä löytyy, mutta ne ripustellaan sitten ihan joulun alla. Omasta mielestäni jouluiseen sisustukseen kuuluu koristeiden runsaus, ja niitä on harvoin liikaa. Jenkkilän valoilla täytetyt joulupihat eivät sentään uppoa. Vaikka joulukoristeita löytyy ihanan runsaasti, joulutunnelmaa saa myös hyvin vähällä vaivalla (ja rahalla). Havuja lasimaljakkoon, kynttilöitä palamaan, tunnelmavalaistus päälle, joululaulut soimaan; ja kappas tuntuu niin hyvältä!
Meidän talossa poltellaan tuikkuja jokaisessa mahdollisessa kolossa. Tuikkujen lisäksi tavaksi on muodostunut ostaa pari kestokynttilää per joulunaika. Niitä polttelen monta kertaa päivässä, eikä kynttilää tarvitse vaihtaa tuikkujen tapaan. Tänä vuonna ostin kestävämmät kynttilät vaniljaisena ja kanelisena. Täydellinen valinta tyypille, joka sujauttaa vuodenajasta riippumatta tyhjään imuripussiin vaniljasokeria ja kanelia tuoksuntuojaksi. Olen nyt oikein ihastunut tuoksun lisäksi kanelisen kynttilän väriin; se sointuu loistavasti punasavisten sisustuselementtien kanssa yhteen. 
Keittiön ikkunaan ripustin modernit joulukoristeet, joita saa niin sisustuskaupoista kuin marketeistakin. Täytyy myöntää, että toinen noista on ollut kyllä melkein läpi vuoden käytössä. Ostin kyseisen toisen ”kuutiokoristeen” viime jouluna, ja se sai nyt kaverin. Ajattelin hankkia jatkossa joka joulu yhden samantyylisen roikkujan (niin kauan kuin silmää miellyttää) ja kasvattaa kokelmaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että noita voisi ripustaa vaikka koko seinän täyteen.
Tunnelmallinen tenttiinlukuhetki: lampaantalja pyllyn alla, tuoksukynttilä palamassa, herkullista teetä kupissa ja joululaulut soi.
Mikronpäällinen sai talvisen peura -koristeen.
Tunnelmallisia hetkiä toivottelen!
Mainokset

Syksyn tullen

Syksy on saapunut ja meidän kodissa on alettu tunnelmoimaan. Vaikka pari edellistä päivää ovat olleet aurinkoisia, ovat illat jo viileitä ja tuoksuvat syksyltä.  Meidän suuret sisustusmuutokset odottelevat, mutta pikkujutuilla saa kummasti rahoittavan lempeää syystunnelmaa luotua.

Syksyn tullen meillä:

 Nautitaan entistä aikaisemmin syttyvistä aurinkokennovalaisimista



On kaivettu esiin ”parveketaljat” penkinlämmittikimiksi

Poltellaan kynttilöitä ja lisätään ulkokynttilöitä tunnelman luomiseksi
(Vielä ei ole sentään ulkovalojen aika)

Ei jakseta innostua enää ”kesäkasvien” hoidosta, vaan aletaan miettiä talvikukkasia.  
Yllättäen lähes kaikki kesäkukkaset elävät vielä hyvinkin. Selkeämmän tunnelman luomiseksi olen heittänyt jo osan niistä menemään.

                                                                     
Koristellaan kotia pihlanmarjoilla

Käperrytään torkkupeittoon

Anttilan loppuunmyynnistä löytyi vastikään meille uusi ”torkkupeitto”. Entinen Ikean ofelia -huopa oli mukava, mutta jo aikansa elänyt. Lähdin metsästämään pestyä pellavaista torkkupeittoa nuden tai luonnonvalkean sävyissä. Täytyy myöntää, että Oulun torkkupeittotarjonta oli pettymys. (Netistä olisi löytynyt ehkä parempia osumia.) Anttilan tyhjyttään huutavista hyllyistä silmiini osui pellavainen pöytäliina (kyllä!).  Hohtavan harmaa pöytäliina päätyi ostoskoriini ja lopulta meidän torkkupeitoksi. Ja hyvin pöytäliinakin tuota virkaa toimittaa! Pellavaliinan harmaa sävy ei ole ihan mieleinen, ja aika näyttää värjäänkö sen rusehtavammaksi. Ensi töikseen voisin kyllä kääntää sohvan alusmaton ympäri. Se on nimittäin toiselta puolelta luonnonvalkea. Vaatisi vain pesua (onneksi mahtuu ja soveltuu pesukoneeseen.) Torkkupeiton pellavainen hengittävä materiaali on ollut tosi mukava ja näyttää rypistyvän tällä käytöllä kivasti! 😀

Aletaan kuunnella ”kevyitä” joululauluja 
(Yleensä kaiken varalta silloin kun mies ei ole kotona! :)) Portaiden alla olevan lundia -työpisteen läppärin äänentoisto riittää tunnelmointiin hyvinkin. Tiettyjen joululaulujen kuuntelun aloitan kyllä vasta marras-joulukuussa, etten ehdi kyllästyä ennen joulua. 

Rauhoitutaan vaan olemaan ja yritetään elää hetkessä

Vaikka syksy tuo rutiineita ja vaatimuksia, on se rauhallista aikaa kesään verrattuna. Olo tuntuu yllättävän kevyeltä (ainakin tällä hetkellä :D). Siitäkin huolimatta, että esim. opparin deadline painaa päälle. Huomenna onkin tarkoitus mennä aamusta kirjaston penkkiä kuluttamaan.
On jotenkin kiva tehdä tavallisia juttuja tapahtumarikkaan kesän jälkeen. Me muun muassa vietämme pitkästä aikaa tänään koti-perjantaita. Koti-perjantai on tapa, joka on muodostunut meille tyttären syntymän jälkeen. Perjantai-iltana on ihana toipua rauhassa työviikosta saunomalla, syömällä hyvin ja rentoutumalla. Suomalaisittan perinteinen lauantain saunailta ei toteudu meillä, vaan silloin yleensä suuntaamme kyläilemään.
Rauhallista tunnelmaa viikonloppuun!