Kukkamakuni on muuttunut vuosien varrella aika radikaalisti. Välillä silmää ovat miellyttäneet kerrokselliset ja vaaleat kukat, välillä taas voimakkaanväriset ja selkeät muodot. Tällä hetkellä pidän kaikenlaisista kukista. Erityisen kauniita ovat rennot, sekaväriset ja -kukkaiset kimput. Ihan viime aikoina kimppuihin on alkanut tarttumaan aika voimakkaitakin värejä pitkästä aikaa. Minulle on muodostunut puoliviralliseksi tavaksi hakea viikonlopuksi kukkia. Perjantaina s-kaupasta tarttuu usein mukaan värikäs viikkokimppu ja kylkeen jotain yksiväristä. Täksi viikonlopuksi muokkasin marketin vaaleankeltaisesta tulppaanikimpusta mielenkiintoisemman kukkakaupan antimilla. Lisäsin tulppaanikimppuun pienilehtistä eukalyptusta, pientä vaaleanpunaista kukkaa, sinertäviä pallomaisia ”valmiiksi kuivia” kukkia (en muista lajikkeita) ja naistenpäivän kimpusta jääneitä valkoisia neilikoita. Mukavan rentoa!
Kukkien hankkimiselle kukkakaupasta oli myös erityinen syy; asunnon ostotarjouksemme on hyväksytty ja toukuun alusta alkaa pintaremontti uudessa kodissa. Kerron asuntokuulumisista lisää myöhemmin. Tässä postauksessa keskityn kukkasiin.
Valkoiset kukat
Erilaiset valkoiset kukat ovat olleet vuosia suosikkejani. Halusin valkoisia kukkia myös hääkimppuuni ja -koristeluihin kesällä 2014. Morsiuskimppuun valikoitui valkoista hortensiaa (yksi lempparikukistani), krysanteemeja ja neilikoita. Kimpun piti olla ”kedolta poimitun näköinen”, mutta pallomainen hortensia teki siitä aika sliipatun. Kimppu oli kuitenkin kaunis. Valkoinen on kukkavärinä kaikista juhlavin ja tyylikäs, mielestäni varma valinta. Nykyään kuitenkin pelkät valkoiset kukat tuntuvat tylsiltä. Asuntomme myyntinäyttöön tuli kyllä valittua pelkkiä valkoista kukkia, sillä persoonattomat kukat raikastivat kotimme ilmettä.
Vaalenpunaista romantiikkaa
Kesällä -15 halusin tyttäremme ristiäisiin ehdottomasti hennon vaaleanpunaisia (puuterinvärisiä) ruusuja. Romanttisten ruusujen kaveriksi sidottiin harsokukkaa. Ristiäiskukat olivat perinteiset ja kauniit, ne sopivat hyvin vanhan ristiäispappilan tyyliin. Minun omissa ristiäisissä oli myös aikanaan vaaleanpuanisia ruusuja ja harsokukkia, joten voidaan kai puhua jostain perinteestä.
Rentoja ”kedonkukkia”
Viime kesänä vietettiin tyttäremme 1-vuotissynttäreitä. Juhlien kukiksi valikoitui omalta pihalta ruukkuhortensian valkoista kukintoa sekä roosaa syreeniä lehtineen. Tämä rento asetelma miellyttää silmääni postauksen kimpuista eniten. Erityisen kivan kimpusta tekee tietysti kesän valo ja pallomainen ”maljakko”(iso lasitölkki). Pallomaiseen, suultaan kapenevaan maljakkoon kukat asettuvat erityisen kauniisti. Tämän viikonlopun kimppu näyttäisi myös kivemmalta esimerkiksi marimekon Urna -maljakossa. Haaveilen hieman kyseisen kipaleen ostamisesta. Toisaalta tuntuu turhalta kasvattaa maljakkokokoelmaa, sillä niitä löytyy meiltä aika monia, eivätkä ole kovin kovalla käytöllä.
Ps. Olen seurustelumme alkuajoista lähtien kehottanut miestäni tuomaan vain valkoista kukkia tuodessaan. Vaikka hennot värit ovat miellyttäneet jo kauemmin aikaa, pelkäsin aiemmin että saan inhoamiani tummanpunaisia tai esim. pinkkipinkkejä ruusuja. Vastikään tokaisin, että kaikki kukat toimivat tällä hetkellä. Saa nähdä, löytyykö herralta luovuutta seuraavana merkkipäivänä, vai mennäänkö valkoisilla.. 😉
Viikonloppuja!
livialle.wordpress.com 