Parhaat lisät maskipussiin 2017

 

 

Toilettilaukkuni sisältö on pysynyt viime vuosina aika muuttumattomana, sillä mielenkiintoni kosmetiikkaa kohtaan on vähentynyt. Kuitenkin vuonna 2017 löysin sattumalta pari huipputuotetta maskipussiin, joten ne on pakko esitellä.

Olin kaverini makutuomarina make up-storessa myyjän esitellessä Cover all -mixin. Cover all -mix peittää ihon epätasaisuuksia sekä neutralisoi ihon värieroja. Kokeilin huvin vuoksi itselleni kyseistä tuotetta ja ihastuin täysin. Keltainen neutralisoi kasvojen punaisia kohtia (sekoitan beigeä löytääkseni sopivan sävyn) ja punainen silmänalusien sinisyyttä. (Huomaako, että pallurakuvien ylärivin vasemmassa reunassa ei ole kyseistä tuotetta silmien alla?) Cover all -mix on aivan loistava tuote, joka peittää varmasti epätasaisemmankin ihon. Paletti on ollut erityisen riittoisa, toisaalta oma ihoni ei sitä runsaita määriä kaipaa. Peitevoide kuivattaa hieman ihoa, joten tuotetta ei suositella kuivalle iholle.

 

juu.jpg
kuva lainattu, clamos.net

 

Toinen huippulöytö viime vuodelta oli morocconail -tyvikohottaja (kuvassa oikealla). Pätkäisin pitkät kutrini polkkatukkaan ja kyselin kampaajalta vinkkejä helposti latistuvan tyven kanssa. Kampaaja suositteli moroccanoilin tyvikohottajaa, jota kokeilimme heti. Täytyy sanoa, että ihastuin myös tähän välittömästi. Tuotetta on helppo käyttää ja se tuo juuri oikeanlaista ilmavuutta. Ihana tuoksu ei vähennä kohottajan plussia! Tämän hankinnan jälkeen ei ole tarvinnut kuluttaa hiustyvejä tupeeraamalla. Tyvikohottaja ei tietenkään ilman föönejä tuo ”ylikuohkeaa” tukkaa, vaan siirtää painopistettä sopivasti hiusten latvoista niiden juureen.

26196232_10159984887005601_4406601213602466565_n

 

Ps. Kuvat ovat järkyttävän huonoja mutta tuotteet toimivia! 😀

Leppoista loppiaista!

Joulutunnelmaa

Blogi on ollut armottoman hiljainen viime aikoina. Erilaisia sisustusprojekteja on ollut, mutta paukut eivät ole riittäneet kirjoittamiseen. Keväällä aion herätellä blogia enemmän henkiin. Nyt kuitenkin esittelen kotimme joulutunnelmaa, jota olen kasvattanut viime päivinä pikku jutuilla.

Mielestäni parhaat joulukoristeet ovat simppeleitä, luonnonmukaisia ja rentoja. Ulkoa löytyvät havut ja erilaiset oksat ovat helppoja, edullisia ja kauniita! Meillä on ympäri kotia kylppäristä lähtien havunoksia sekalaisissa maljakoissa ja runsaasti kynttilöitä; melkein muuta joulutunnelmaan ei tarvitakaan! Punaiset koristeet ilmestyvät sitten aaton kynnyksellä -jos ilmestyvät. Tonttuovi meiltä kyllä löytyy.. 🙂

DSC_5276 (3).JPG

Ostin viime viikolla soman pikkukuusen. Arvoin suositun huonekuusen ja ”perinteisen” hopeakuusen väliltä. Päädyin hopeakuuseen, jonka aion istuttaa myöhemmin ulos(mikäli kestää ;). Eteisen ja olkkarin yhdistävältä nurkalta kuusen valot valaisevat päivin öin lähes jokaisen tuvamme nurkan.

DSC_5329 (2).JPG

 

DSC_5339 (2).JPG

Ripustin parisänkymme päälle havunoksan, josta haaveilin jo viime vuonna. Tänä vuonna päätin ottaa riskin päähän varisivien neulasien suhteen. Havuja olisi toki voinut ripustaa vaikka seinän täyteen, mutta kokeillaan yhdellä. Oksaa koristavat  eläinaiheiset pallot.

DSC_5303.JPG

Havunoksien lisäksi kokosin erilaisia joulua henkiviä peiniä asetelmia hyllyille ja tasoille. Astiahyllynä toimivaan ikean vittsjö -vitriiniin pääsi peura, ja pikkuinen tekokuusi. Jouluisiin asetelmiin kuuluvat tietysti itsetehdyt koristeet.

DSC_5380.JPG

Tyttären huoneen joulukoristelu on vielä hyvin maltillista. Lisäilin pulloihin havuja ja koristeoksan. Houde doctorin joulusukka odottelee täytettään. Tämä tila lienee juuri se, jonne ne punaiset tonttuperheet sitten myöhemmin eksyvät. Tontut ja pukit tuottavat kovasti iloa meidän 2-vuotiaalle nimittäin.

Rauhallista joulukuuta!

Olenko minä feministi?

Feministi -kysymystä on pyöritelty lähiakoina esillä mediassa.  Viime viikolla vietetty tyttöjen päivä, median artikkelit ja oman tyttären päivittäinen kasvattaminen on saanut minut pohtimaan feministisyyttäni uudesta kulmasta. Olenko minä feministi, mitä feminismi minulle merkistee sekä miten feminismi näyttäytyy elämässäni?

22375192_10159588998130601_187396332_o.jpg

Pystyn tunnistamaan selkeästi elämänkaareltani kolme erilaista ”feminismivaihetta”. Yläaste/lukioikäisenä nuoruudeninnossani halusin olla vahvasti feministi. Jossain vaiheessa tunnistin omasta suustani (kovin tutun) lauseen ”en ole feministi, mutta..”. Tänä päivänä olen rentoutunut feministi -käsitteen ja koko aatteen suhteen. Kahta ensimmäistä vaihettani leimaa vahvasti ajatus tietynlaisen naiskuvan karttamisesta. Viimeiseen asti vältin antamasta itsestäni kuvaa pullantuoksuisena emäntänä (erityisesti miespuolisille henkilöille), sillä halusin olla vapaa, opiskeleva ja itsenäinen nainen. Tänä päivänä olen mielestäni ymmärtänyt feminismin tasavertaisuuden ja vapauden käsitteen. Nainen on juuri oikeanlainen leipoessaan päivät pitkät perheelleen kotona tai luodessaan uraa muualla. Enää koe menettäväni uskottavuutta vaikka sisustelisin ja hääräilisin kotona oikein ”emäntämäisesti”. Meidän kotona tietysti minä ja mieheni teemme lähtökohtaisesti kaikkea sukupuolesta riippumatta, omien vahvuuksien mukaan.

 

22345149_10159588997705601_312087108_o.jpg

Mitä sitten feminismi minulle merkitsee? Vastikään tajusin, kuinka tärkeä tehtävä minulla on naisena (vaikka FEMINISTINÄ) vahvistaa tyttäreni naiskuvaa ja korostaa sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta omalla käytökselläni. Haluan opettaa tytölle, että nainen voi olla juuri sellainen kun haluaa, ja tulee hyväksytyksi omana itsenään. On erittäin rajoittavaa ajatella, ettei pysty johonkin koska on nainen. Ihan yhtä rajoittavaa on ajatella ettei pysty johonkin ”koska ei halua toteuttaa perinteistä naiskuvaa”.

22396653_10159588998815601_1060147231_o.jpg

Ja vastaus otsikon kysymykseen; tottakai olen feminsti.  Feminismin perusajatuksena on ajaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoisuutta, ja se tuomitsee miesten perinteisen valta-aseman.  Minusta sukupuolten välisen tasa-arvon pitäisi olla itsestäänselvyys, mitä se ei valitettavasti ole vielä vuonna 2017. Feminismin kuin minkään muunkaan aatteen käyttäminen aseena toista vastaan ei tietenkään ole oikein. Viime vuosina olen huomannut haluavani jättää kiihkoilut muille; parasta feminismiä toteutan itse arkipäivän asenteillani.

Sunnuntai-illan jatkoja!

Olohuone ennen ja nyt

Voisi sanoa, että kotimme olkkarin sisustus on hetkelleen uomissaan.Toissa viikolla saimme viimeisetkin lattialistat paikoilleen, joten akuuttia puuhailutarvetta ei tällä hetkellä ole.

Mitä kaikkea olohuoneeseen sitten tehtiin, ja miten sen sisustus on muodostunut?

olkkari.png
alkuperäinen, habita.fi
olkkari2.png
alkuperäinen, habita.fi

Olkkarin massiivinen takaseinä oli aluksi musta, ja halusin hallitsevan seinän ehdottomasti vaaleammaksi. Puntaroimme seinälle erilaisia päällystämisvaihtoehtoja pinnoitteista tapettiin. Lopulta päädyimme boråsin soft feelings malliston sense -tapettiin. Pellavakankaalle painetttu tapetti on sopivan värikäs ja väritön, hillity ja hienostunut, muttei missään nimessä tylsä. Kukkaviidakko luo sopivaa mummolafiilistä uudehkoon asuntoomme. Lattia päivitettiin kauttaaltaan, mikä toi tilaan avaruutta ja kohensi ilmettä kovasti.

Edellisten asukkaiden olohuoneen kalusteet olivat raskaita, ja niitä oli kohtuullisen vähän. Meidän kalusteet ovat taas pääosin siroja, tilaan on saatu mahdutettua niin lepo- kuin musisointipistettä, eikä se ole ahtaan näköinen.

Oleilu/eloiluhuoneemme sisustus on muodostunut sopivien sattumien kautta aika vähällä harkinnalla.  Harmaan siron -egedal -sohvan hankin jo rempan aikana, ja se on osoittanut erittäin käytännölliseksi ja kauniiksi ratkaisuksi. Egedal on tarpeeksi erilainen, mutta kuitenkin samaa fiilistä henkivä, sinnerlig -sohvasängyn kaveriksi. Ollaan ihan pähkinöinä, että meillä on kaksi kokonaista sohvaa tässä kodissa!

DSC_4806
edellinen järjestys

Pyöräytimme siskontyttöni kanssa vastikään olohuoneen järjestyksen peilikuvaksi, ja pianon edessä oleva tila tulee hyötykäyttöön nyt paremmin. Lisäksi egedal -sohvalla on kivempi loikoilla ikkunan alla. Pöytä siirtyi ikkunan vierestä enemmän keskemmälle, niin että sen molemmissa päissä on tuolit.

DSC_5038.JPG

DSC_5064

DSC_5051.JPG

DSC_5117

Järjestyksenvaihdon myötä olkkarin toinen puoli alkoi kaivata mattoja. Pianon eteen päätyi puolivahingossa tytön huoneeseen hankitut pyöreät matot. Materiaali ei ole mikään maailman mieleisin -mutta käytännölinen. Neutraalit (ehkä väliaikaiset) matot sopivat kuviollisen tanger -maton vierelle.

Edelliset asukkaat jättivät vanhan krumeluurin peilin, jonka maalasin mustalla meidän tyyliin passeliksi. Hieman romanttinen peili tuo kivaa harkitsemattomuutta sisustukseen ja lisää tietysti tilantuntua. Kaivoin mustalle peilille pariksi pari vuotta kaapissa levänneet hemtexin kynttiläjalat. Syksy on muuten täällä, ja tässä talossa on alettu poltella kynttilöitä!

Pianotuolina meillä on ikean bekväm -porrasjakkara joka sai niin ikään uuden värin ebenpuisesta petsistä vastikään. Tummat puun sävyt ovat alkaneet kovasti miellyttää, ja haluan lisäillä niitä ripauksin sisustukseen. Entisellä paikallaan tämä tumma jakkara näytti hyvältä, nyt ehkä vähän liian tunkkaiselta..

Ilmassa on nyt oikeaa tunnelmaa, sisustus kuitenkin päivittyy jatkuvasti. Ihania syysiltoja!

Fiksausta D-C-fixillä

Tätyy tunnustaa, että DC-fixin suosion noustessa ajattelin, ettei meidän koti ”kontaktointia” kaipaa. Halusin pysyä aidoissa materiaaleissa ja toisaalta en uskonut kärsivällisyyteni riittävän kunnolliseesn fixauseen. Silti olen aina ihastellut kuvissa muiden taidokkaasti fixattuja kohteita. Esimerkiksi marulla -bloggaaja teki aikoinaan huiman muodonmuutoksen keittiöön. Viime aikoina dc-fixiä on näkynyt marmoripintaisena, ja ainakin kuvissa toimii (esim. täällä).

Pohtiessani kylppärin allaskaapin kohtaloa DC-fix tuli kaikesta huolimatta mieleen. Helposti kastuva kaappi oli todella kulunut, etenkin valkoinen laatikosto sen reunassa (asunnon karmivin yksityiskohta). Kylppärin stailaus on jäänyt viimeiseksi, ja ajateltiin jossakin vaiheessa vaihtaa allaskaappi uuteen tai poistaa kokonaan. Kuitenkin karmiva näky on häirinnyt joka päivä, joten päätin kokeilla oveen mattaista mustaa fixiä. Purin kolhuuntuneen lokerikon kokonaan pois, ja päällystin kaappiin jääneet ovet mustalla. Kalvon levittämiseen käytin opiskelijakorttia, ja lopussa lämmitin muovikalvoa hiustenkuivaajalla, jotta pienet ilmakuplat haihtuivat. DC-fix toimii tieytisti parhaiten tasaiseen oveen. Meidän ovethan irvisteli kovin, joten hioin ala- ja yläreunat hieman tasaisemmaksi käsin. Lopputulos on ylllättävän siisti ja hyvä! Ovet menevät melkein uudesta! DC-fixin ei ole sanottu kestävän suoraa vesiroisketta erityisen hyvin, joten katsotaan miten toimii. Toisaalta kapea suihkuseinä on purku-uhan alla, ja kaavailen siihen suojaavampaa (mustaa, tietysti!) ratkaisua. Mustia yksityiskohtia löytyy runsaasti muualtakin kylppäristä (kuvaan aikoinaan kokonaan ;), joten mattamustat ovet ovat nappivalinta. Reunat jäivät tammipinnalle, mikä tuo hieman lampöä kaapin sävyihin.

DSC_4872.JPG
ennen
DSC_4881.JPG
ennen
DSC_4891.JPG
jälkeen

DSC_4920

Uuden uljaan pinnan sai myös meidän liesituulettimen hormi. Purin keittiön kaappien yläpuolelta turhan peitesokkelin. Näin keittiönkaappien keveys lisääntyi. Ajattelin maalata liesituulettimen hormin mustalla; musta putki luo sopivaa teollisuustyyliä ja konstrastia. Hormi olikin sen verran epätasainen, että se  vaati maalauksen alle tasoitetta. Päällystin hetken mielijohteesta hormin hiekanvärisellä kolibri sandilla (ei ollut muutä sävyä). Pinnan struktuurista tuli hyvä, mutta väri oli liian tunkkainen. Inspiraation iskiessä en löytänyt mustaa maalia, joten päätin kokeilla pintaan DC-fixiä. Lopputulos toimii!

keittiö.png
ennen, kuva habita
IMG_20170626_211931_BURST004.jpg
Yläsokkeli vielä paikoillaan.
DSC_4840.JPG
Sokkelinpurun jälkeen. Pilkottavat sokkelin tukilevyt poistetaan vielä kaappien päältä.

Kevyiden fiksailujen perusteella voin suositella D-C-fixin käyttöä! Oma kärsivällisyys ei riittäisi esimerkiksi koko keittiön päällystämiseen näillä. Toisaalta hyviä lopputuloksia isommistakin urakoista on netti pullollaan!

Rauhallista sunnuntai-iltaa!